Miten lääkkeesi tulevaisuudessa valitaan? Geenit kertovat, mikä hoito tepsii

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2024.

Jo kauan on tiedetty, että lääkkeet eivät ole kuin yhden koon sukkahousut. Samaa tautia voidaan lääkitä monella eri tavalla. Mikä sopii yhdelle, ei autakaan toista.

Lääkkeiden toiminta riippuu potilaan iästä, sukupuolesta, koosta, perimästä, sairauksista ja ravinnosta. Geenit säätelevät eri tavoin proteiineja, jotka liittyvät sekä lääkkeiden kulkeutumiseen elimistössä että siihen, miten ne siellä vaikuttavat.

Oikeaa hoitoa joudutaan usein etsimään testaamalla potilaalla eri lääkkeitä. Hakuammunnasta on kuitenkin paljon haittaa: turhia kustannuksia ja pahimmillaan vakavia sivuvaikutuksia. Potilaan usko koko hoitoon voi mennä, jos siitä ei tunnu olevan hyötyä.

Kyse ei ole harvinaisesta ongelmasta: noin kolmannes potilaista ei saa toivottua hyötyä käyttämistään lääkkeistä. Jopa 5–10 prosenttia ensiapukäynneistä johtuu vakavista lääkehaitoista.

Moni keskeyttää hoidon

Entä jos jo ennen hoidon alkua voisi testata, mikä lääke juuri tämän potilaan sairauteen tepsisi parhaiten ja pienimmin sivuoirein? Siihen pyrkii yksilöllinen lääketiede.

— Tavoitteena on tehokkaampi hoito vähäisemmin riskein, kiteyttää farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Niemi tutkii kolesterolilääkkeitä. Niiden käyttäjistä noin kolmannes lopettaa hoidon kesken. Monesti syynä ovat lihaskivut, joita kolesterolilääkitys joillekin potilaille aiheuttaa.

Kolesterolia alentavat statiinit ehkäisevät sydänkohtauksia ja aivoinfarkteja. On arvioitu, että keskeytettyjen kolesterolilääkitysten takia kuolee 20 000–30 000 ihmistä maailmassa vuosittain.

— Ennaltaehkäisevän lääkityksen keskeyttäminen on tavallisempaa kuin vaikkapa syöpälääkkeen. Jos tulee lieviäkin sivuvaikutuksia eikä hyötyjä huomaa, lääkitys jää helposti kesken.

Parantamalla lääkkeen valintaa on mahdollista säästää ihmishenkiä ja estää vammautumisia.

"Virtuaalinen kaksonen" paljastaa, mikä lääke tepsii

Erilaisia statiineja on Suomessa käytössä puolisen tusinaa. Niemi kehittää tietokonemallia, jonka avulla kullekin potilaalle voitaisiin löytää niistä sopivin vaihtoehto. Se ottaisi huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät.

— ”Virtuaalisen kaksosen” avulla voidaan etukäteen simuloida lääkkeiden hyödylliset ja haitalliset vaikutukset yksilötasolla ja katsoa, mikä lääkkeistä olisi tehokkain ja turvallisin, Niemi kuvailee.

Malli perustuu laajaan tutkimustietoon siitä, miten statiinit kulkeutuvat maksaan estämään kolesterolin muodostumista ja milloin lääkettä päätyy lihaskudoksiin aiheuttamaan kipua. On tunnistettu kolme keskeistä geneettistä tekijää, jotka lisäävät kipuriskiä. Kaksi niistä liittyy statiinien kuljetusproteiineihin ja yksi aineenvaihduntaentsyymiin.

Mallia on tarkoitus testata satunnaistetulla hoitokokeella lähivuosina. Jos tulokset ovat lupaavia, virtuaalisista kaksosista voi vielä tulla arkea terveydenhuollossa.

Kasvaimissa on eroja

Myös syöpähoidot ovat yksilöllistymässä. Sama lääkitys ei sovi esimerkiksi kaikille munasarjasyöpää sairastaville. Eroja on sekä potilaissa että heidän taudeissaan.

Munasarjasyöpään sairastuu Suomessa noin 550 ja kuolee 300 naista vuosittain. Se on toiseksi yleisin gynekologinen syöpä ja sen ennuste on huonompi kuin muilla naisten syövillä.

— Nykyään tiedetään, että munasarjasyöpä ei ole vain yksi tauti, vaan sen alla on monta alaryhmää, toteaa apulaisprofessori Anniina Färkkilä.

Lisäksi potilaat ja heidän elimistönsä ovat erilaisia, mistä seuraa, että lääkkeiden vaikutukset ja sieto poikkeavat toisistaan. Siksi hoito on räätälöitävä kullekin potilaalle yksilöllisesti.

Kasvaimien ominaisuuksia pystytään selvittämään geenitestillä joko kudosnäytteestä tai potilaan verestä, johon erittyy kasvaimen DNA:ta. Myös potilaille tehdään geenitestit periytyvien syöpäalttiuksien löytämiseksi. Lisäksi taudin levinneisyys ja potilaan yleiskunto vaikuttavat hoitoratkaisuun.

— Yksilöllisen lääketieteen tärkein hyöty on tehokkaan hoidon löytäminen kullekin potilaalle. Kolikon toinen puoli on, ettei tarjota turhia hoitoja, joilla voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia, Färkkilä muistuttaa.

Osa hyötyy, osa ei

Munasarjasyövän hoitovaihtoehtoja ovat kirurgia, solusalpaajat ja niiden jälkeen annettava biologisesti kohdennettu ylläpitohoito.

Biologisia hoitoja on kahdenlaisia: PARP-estäjiä, jotka hyökkäävät syöpäsolun heikkoon kohtaan ja rikkovat sen DNA:ta, ja verisuonikasvutekijän estäjiä, jotka torppaavat syövältä hapen saannin. Niistä voidaan antaa joko jompaakumpaa tai molempia yhdessä — geenitestin, potilaan yleistilan ja taudin laajuuden huomioiden.

Parhaimmillaan biologiset lääkkeet voivat jopa parantaa syövän. Noin puolella niitä käyttäneistä potilaista syöpä ei ollut uusiutunut seitsemän vuoden kuluttua. Ilman biologisia lääkkeitä munasarjasyöpä uusiutuu lähes aina.

— Näemme kliinisessä työssä, että potilailla menee paremmin ja taudit uusiutuvat harvemmin. Alamme jo uskaltaa sanoa, että osa potilaista voidaan näillä hoidoilla parantaa pysyvästi, Färkkilä arvioi.

Osaan kasvaimista biologiset lääkkeet eivät kuitenkaan tepsi. Niistä voi tulla joillekin myös vakavia sivuvaikutuksia: tulehduksia, veriarvojen muutoksia, jopa leukemian esiasteita.

— On järkevää priorisoida biologinen hoito niille, joiden tiedetään hyötyvän siitä. Jos potilas ei saa hyötyä lääkkeestä, on turha kärsiä sen sivuvaikutuksista. Lisäksi siitä koituu turhia kuluja potilaalle ja yhteiskunnalle, Färkkilä sanoo.

Tutkimuksiin suostuville potilaille kiitos

PARP-estäjät maksavat tuhansia euroa kuukaudessa. Kela korvaa sen potilaalle, jos hoito geenitestin mukaan sopii hänelle.

Näin on noin puolella potilaista. Niille, joille PARP-estäjät eivät sovi, voidaan antaa verisuonikasvutekijän estäjää tai jotain muuta hoitoa. Heidän kohdallaan syövän uusiutumista tulisi myös seurata tarkemmin.

— Toivomme, että seuraavaksi löytyisi sopiva hoito myös näille potilaille. Tähän tutkimus keskittyy juuri nyt, ja potilaille pyritään tarjoamaan mahdollisuutta osallistua tutkimuksiin.

Färkkilän mukaan yksilöllisen syövänhoidon alalla on tulossa uusia edistysaskeleita, uusia lääkemolekyylejä ja yhdistelmiä.

— Olemme oppineet ymmärtämään tautia paremmin ja tulevaisuus näyttää kirkkaammalta. On tulossa uusia mahdollisuuksia hoitaa syövän alalajeja. Tutkimuksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, ja tutkimuksiin suostuvat potilaat ovat avainasemassa. Olemme heille hyvin kiitollisia.

Isot testimäärät, isot kulut

Lääkkeitä, joiden toimintaan geenit vaikuttavat, on satoja. Monet niistä ovat hyvin tavallisia alkaen ibuprofeenista ja happosalpaajista. Potilaskohtaisia eroja voi olla esimerkiksi siinä, millainen annos on sopiva.

— Enemmistö potilaista on niitä, joille se tavallinen annos on juuri oikea. Satunnaisessa käsikauppalääkkeiden käytössä geenitestiä ei tarvita, mutta pitkäaikaisessa hoidossa siitä voi olla hyötyä, Mikko Niemi toteaa.

Suurin este laajemmalle geenien testaamiselle on raha. Niemi oli mukana HUSin diagnostiikkakeskuksessa kehittämässä paneelitestiä, jolla testataan tärkeimmät lääkkeisiin vaikuttavat geneettiset tekijät yhdellä kertaa. Koko paneelin teettäminen maksaa saman verran kuin testaaminen yhden lääkkeen osalta.

Testiä käytetään tällä hetkellä muun muassa syöpätautien ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa, psykiatriassa ja sydäninfarktin hoidossa. Testejä tehdään jo tuhansia vuodessa.

Testaamisen laajentamiseenkin voisi olla aihetta. Niemen mukaan jopa puolet HUSin potilaista käyttää sellaisia lääkkeitä, että voisi hyötyä testistä. Siinä olisi kyse jo sadoistatuhansista testeistä ja kymmenien ellei satojen miljoonien eurojen kuluista.

— Siksi meillä on oltava vahvaa näyttöä siitä, että testaamisesta todella on hyötyä.

Koulutusta kaikille

Paneelitesteistä on tehty yksi Euroopan laajuinen vaikuttavuustutkimus. Siinä geenitestin avulla saatiin vähennettyä lääkkeiden haittavaikutuksia 30 prosenttia, mitä voi pitää hyvänä tuloksena.

— En usko, että ihan lähivuosina ryhdytään testaamaan puolta sairaalapotilaista. Uskon kuitenkin, että olemme menossa sitä kohti, että testejä käytetään laajemmin, Niemi arvioi.

Esimerkiksi masennuksen osalta tunnetaan kolme geeniä, jotka vaikuttavat lääkityksen tehoon ja haittavaikutuksiin. Masennuksen hoito on hidasta, ja siksi olisi tärkeää, että sopiva lääke löytyisi mahdollisimman nopeasti.

Geenitesti pääsi ensi kertaa masennuksen Käypä hoito -suositukseen viime vuonna. Testiä suositellaan vasta, jos lääkekokeilut eivät ole tuottaneet tulosta tai niistä on tullut haittavaikutuksia. Niemi uskoo, että tulevaisuudessa testiä aletaan tehdä jo aiemmin masennuksen lääkehoitoa valittaessa. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin enemmän kokemusta geenitesteistä.

Ennen kuin geenitesteistä tulee arkipäivää yhä useammalle potilaalle, tarvitaan koulutusta lääkäreille ja potilastietojärjestelmiin liitettyjä automaattisia apureita, jotka tarkastavat, onko potilaalle tehty geenitesti ja miten se vaikuttaa lääkitykseen, Niemi visioi.

Yleisempääkin koulutusta geenien ja lääkkeiden yhteydestä kaivattaisiin:

— Kaikkien ihmisten on hyvä olla tietoisia siitä, että perimällä on vaikutusta lääkitykseen.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.