Historioitsija Derek Fewsterin mielestä menneisyyden avulla pyritään yhdistämään kansa, kieli ja kotimaa. 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlavuonna Yliopisto-lehti tarkastelee suomalaisuutta eri tieteen­alojen näkökulmasta.

— On kahdenlaista suomalaisuutta. On snellmanilaista oikeudellista suomalaisuutta, johon kuuluu lain määräämä kansalaisuus. Ja sitten on topeliaanista uskonnollista suomalaisuutta: ajatus muuttumattomasta kansasta, jolla on veri, kieli ja tämä alue, historioitsija Derek Fewster arvioi.

Fewster on tutkinut suomalaisuuteen liitettyjä myyttejä: sitä, miten uljasta muinaisuutta on käytetty nationalismin rakentamisessa.

— Tässä ei ole mitään poikkeuk­sellista. Kyse on kansallisvaltioiden tarpeista. Ruotsalaiset tai puolalaiset ovat mielestään aivan yhtä erityinen valittu kansa.

Kansallisista myyteistä tärkein on Kalevala, kansalliseepos. Se osoitti, että suomalaiset ovat sivistyskansa muiden joukossa, mutta toisaalta vankisti käsitystä erityisyydestä.

— Selvitämme omien ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa, millä tavalla Kalevala voisi kääntyä vakavaksi tietokonepeliksi, Fewster kertoo.

Fewsterin mielestä on tärkeää käsitellä myyttejä uudestaan, vaikkapa pelinä, ja tuoda niihin historiatieteen näkökulma.

— Myyteillä luodaan tarina historiaan, jossa juonta ei todellisuudessa ole. Niitä pitää purkaa, koska ne kangistavat käsitystämme suomalaisuudesta ja kaventavat mahdollisuuksia.

Suomalaisuus on tässä ja nyt.

Kuuntele Fewsterin haastattelupodcast. Jos soitin alla ei toimi, klikkaa linkkiä.

Teksti on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/03/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.