Menneinä vuosikymmeninä haluttiin todistaa, että suomalaiset ovat pikemmin läntistä kuin itäistä perua. Ylpeiltiin, jos geenimme olivat tutkimuksessa lähellä hollantilaisia — vedettiin puolustuskannalle, jos löydökset vihjasivat mongoliperimästä.
— Genetiikassa perimää ei arvoteta. Se on, mitä se on, sanoo geneettisen bioinformatiikan dosentti Päivi Onkamo.
Keitä me sitten olemme? Maailman mittakaavassa suomalaiset ovat geeneiltään eurooppalaisia, eurooppalaisten rinnalla sen sijaan erikoisia. Vaihtelu maan sisällä on suurta: karjalainen eroaa varsinaissuomalaisesra enemmän kuin saksalainen britistä.
Onkamo on ollut mukana useissa tutkimuksissa, jotka valottavat sitä, mistä perimämme koostuu. Tyypillisen suomalaista on muun muassa tautiperimämme, ne perinnölliset sairaudet, joita ei juuri muilla kansoilla esiinny. Genetiikan tutkimusmenetelmien, aineiston ja laskentatehon kasvu ovat mullistaneet perimän tutkimuksen.
Päivi Onkamo toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin entistä paremmin nähdä menneisyyteen.
— Tutkimme paraikaa suomalaisten muinais-DNA:ta vanhoista luista ja saamme tuloksia piakkoin. Palamattomat luut säilyvät maaperässämme korkeintaan tuhat vuotta, mutta palaneita luita on kauempaakin. Ehkä palaneistakin ihmisen luista voi jonain päivänä saada näytteitä.
Kuuntele Päivi Onkamon haastattelupodcast. Jos soitin ei toimi, klikkaa linkkiä.
Teksti on julkaistu Olla suomalainen -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/02/17.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.