Virsitutkija Suvi-Päivi Koski teki saksalaiskirjastossa yllätyslöydön. Hän kaivoi Dresdenin Staatsbibliothekin kokoelmista esiin Rostockissa vuonna 1607 painetun yhteissidoksen, joka sisältää kaksi ennen tuntematonta suomenkielistä teosta.
Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria on varhaisen suomenkielisen kirjallisuuden lähteenä arvokas niin historian, vanhan kirjasuomen kuin teologian tutkijoille. Kirja on nimiölehteä myöten hyvin säilynyt ja paljasti tutkijoille vanhimman varman suomalaisen virsikirjan nimen.
Lisäksi kokonaisuus sisältää Lutherin Vähä katekismuksen varhaisimman suomennoksen, joka on omistettu kruununprinssi Kustaa Aadolfille.
Uusi nimi historiaan
− Löydetty sidos vahvistaa joitakin tähänastisia käsityksiä, mutta samalla se tuo mukanaan useita yllätyksiä ja aiemmin tuntemattomia näkökulmia. Henkilöhistoriaa ja sisältöä myöten se haastaa eri alojen tutkijoita vahvasti myös uusiin kysymyksenasetteluihin, Suvi-Päivi Koski luonnehtii.
Yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heinisen mukaan teokset ovat huomattava lisä uskonpuhdistuskauden kirkko- ja kirjahistorian sekä vanhan kirjasuomen niukkaan lähdeaineistoon.
− Nyt löydetty virsikirja on varhaisin säilynyt laitos virsirunoilija, pappi Hemminki Maskulaisen virsikirjasta, ja sen kanssa yhteen sidotun katekismuksen laajasta ja mielenkiintoisesta esipuheesta vastaa Simon Johannis Carelius.
Carelius tunnetaan kahden Rostockissa esitetyn väitöskirjan puolustajana, mutta hän on silti uusi nimi suomalaisen kirjallisuuden ja vanhan kirjasuomen historiaan.
Rostock ja kansainväliset yhteydet
Kirjat lisäävät tietoa suomalaisten kansainvälisistä yhteyksistä ja kirjallisesta toiminnasta 1600-luvun alussa, kirjahistorian professori Tuija Laine kiittää. Erityisesti ne kiinnittävät huomion Rostockin rooliin.
− Huomio kiinnittyy myös kustannustoimintaan. Nimenomaan näissä varhaisissa painatteissa meillä esiintyy nimiölehdellä yksityishenkilöitä kustantajina ja aika moni heistä on kotoisin itäisestä hiippakunnasta, kuten nyt tämänkin katekismuksen kustantaja. Asiaa sietäisi tutkia enemmänkin, Laine arvioi.
Teokset ovat tästä päivästä 7.12. alkaen vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaalisessa julkaisuarkistossa.