Vanessa de Oliveira Andreotti törmäsi Oulun Meri-Toppilassa pari vuotta sitten työskennelleessään norsunluutorniin.
Andreotti teki yhteistyötä ongelmalähiönä pidetyn Meri-Toppilan asukastuvan ja lähiöasukkaista muotokuvia ottavan valokuvaajan kanssa. Potrettien tarkoitus oli haastaa ihmiset miettimään suhdettaan kotipaikkaansa.
– Joidenkin yliopistolaisten mielestä oli omituista, että tutkija meni mukaan tällaiseen hankkeeseen, kertoo kansainvälisen kasvatuksen professorina Oulun yliopistossa työskentelevä Andreotti.
Kokemus vahvisti Andreottin ajatuksia siitä, miten tärkeää yliopiston ja yliopistolaisten sosiaalinen toiminta on. Kokemus sysi häntä mukaan myös kansainväliseen, Suomen Akatemian rahoittamaan
Andreotti kertoi hankkeesta Helsingin yliopistolla viime viikolla järjestetyssä
Kansainvälistymistavoitteet tapaavat peitellä eroja ja mitätöidä eettisiä ongelmia, Pashby sanoo. Suomen korkeakouluopetuksen tavoitteet ovat tässä suhteessa tyypillisiä.
– Niissä ei haasteta nykytilaa tai pyritä ratkaisemaan ongelmia. Huomio kiinnittyy ansioluettelon kerryttämisen tapaisiin asioihin.
Andreottin ja Pashbyn mukaan yliopiston on syvennettävä kansainvälisyyskeskustelua ”sareja ja samosa-piirakoita” -puheen tasolta ja pidettävä huolta sen analyyttisyydesta ja moniäänisyydestä.
Siltavuorenpenkereellä 25.10. järjestetty työpaja oli osa vuoden mittaista Bringing Critical Thinking Into Life In the Academia -tapahtumasarjaa, jonka ajatus on vaalia yliopiston roolia yhteiskunnan kriitikkona ja omatuntona. Sen järjestävät