Millä kriteereillä maahanmuuttajat hyväksytään osaksi yhteisöä? Aiheesta on juuri käynnistynyt sosiaalipsykologian alan tutkimus Helsingin yliopistossa.
— Suomessa tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat lainkuuliaisuus ja yksityisyyden kunnioittaminen, kertoi sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin yliopistossa järjestetyssä Kuka kelpaa suomalaiseksi -seminaarissa.
Maahanmuutosta tieteellisesti
Seminaarin järjestäneet viisi yliopiston tiedekuntaa halusivat tuoda ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta tieteen näkökulmaa.
— Turvapaikanhakijoiden tulon herättämän jännitteen vuoksi toimme esiin tutkittua tietoa maahanmuutosta, humanistisen tiedekunnan varadekaani, kansatieteen professori Hanna Snellman sanoo.
Seminaari veti hienosti yliopiston päärakennuksen pienen juhlasalin täyteen yleisöä. Puheenvuoroissaan eri tiedekuntien tutkijat kertoivat Suomessa pitkään asuneiden somalialaistaustaisten kotoutumisesta, kielenopetuksen merkityksestä turvapaikanhakijoille ja vihapuheesta teologian näkökulmasta.
Hanna Snellman puhui seminaarissa 1960—70 -lukujen taitteen ruotsinsuomalaisista, joista Ruotsin media uutisoi hyvin samankaltaisesti kuin Suomessa puhutaan turvapaikanhakijoista tänään. Suomalaisten mediakohtelusta ei noussut kummempaa keskustelua.
Varomattomuus kostautui Ruotsissa
Sen sijaan 1990-luvulla Ruotsi oppi karvaimman kautta, mitä voi tapahtua varomattomasta sanankäytöstä, tiesi Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen.
— Tuolloin Ruotsissa nousi erittäin voimakas, kuolonuhreja vaatinut uusnatsien rasistinen väkivalta Balkanin kriisiä paenneita turvapaikanhakijoita kohtaan, Anu Koivunen sanoi.
— Tämän jälkeen poliitikot ja media kävivät kovan itsekriittisen jälkipyykin siitä, miten hyväksyttävän puhetavan rajat pääsivät liukumaan ja millä tavalla media mahdollisesti ruokki ilmiötä.
Jälkipyykin seurauksena Ruotsissa vaikutti pitkään laajasti hyväksytty humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka, jota vain harvat kyseenalaistivat.
Tällä hetkellä mediailmasto on Koivusen mukaan Ruotsissa jälleen kriittisempää, mutta perinteinen media on edelleen erittäin varovainen sananvalinnoissaan.
— 1990-luvun selkkauksissa kuolleet ihmiset ovat heillä yhä tuoreessa muistissa, Koivunen sanoi.
KAiken maailman Alumnit
Kuka kelpaa suomalaiseksi –seminaari oli yksi yliopiston Alumnipäivän tilaisuuksista. Alumnipäivässä toista tuhatta yliopiston ystävää osallistui tiedetapahtumiin yliopistokampuksilla ja Tiedekulmassa. Heistä aktiivisimmat olivat myös mukana jokavuotisen tapahtuman suunnittelussa.
Humanistisen tiedekunnan alumni, erikoiskirjastonhoitaja Sirpa Haapamäki oli tullut paikalle aiheen innoittamana.
— Tulin haalimaan tietoa maahanmuutosta, sillä autan turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksissa toimimalla suomen kielen kielioppaana, Sirpa Haapamäki sanoo.
— Kiitän järjestäjiä inspiroivasta seminaarista. Suuret kiitokset myös Helsingin yliopiston kehittämälle ja minunkin opetuksessani käyttämälle "Suomen kieli sanoo tervetuloa" -menetelmäsivustolle, jolla kosketusta suomen kieleen voi alkaa opettaa kuka tahansa.
Alumnipäivä huipentui vuoden alumnin Tuomari Nurmion Kalevala –aiheiseen luentoon ja konserttiin.
Alumni - tule mukaan
Oletko opiskellut tai työskennellyt Helsingin yliopistossa? Tule mukaan alumnitoimintaan!