Yhteisöjen vai itsekkyyden uusi Helsinki?

Ovatko Helsinkiin pullahdelleet tapahtumat uutta poliittisuutta vai nautiskelun kulttuuria? Sosiaali- ja maantieteilijöiden kurssi ruotii ja rakentaa kaupunkia.

Toista kertaa tänä vuonna järjestettävä Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat -kurssi törmäyttää opiskelijoita kaupunkikulttuurissa eri tavalla aktiivisten ihmisten kanssa. Lisäksi kurssilaiset  järjestävät itse kaikille avoimen kaupunkitapahtuman.

Tämänsyksyinen huipennus rakennetaan Jätkäsaaren rantaan 11.10. Puitteiksi saatiin satamakäytöstä vapautunut Lars Sonckin suunnittelema tiilimakasiini, jonka tulevaisuutta kaupunki parhaillaan suunnittelee. Tapahtuma toteutetaan yhdessä kaupungin kanssa.

Kurssin aikana opiskelijat ruotivat kaupunkikulttuurin ilmiöitä kokeellisesta kaupunkisuunnittelusta kansalaisaktivismiin ja tilojen väliaikaiskäytöstä yhteisölliseen markkinointiin. Keskustelunaiheita on etsitty yhtälailla nyky-Helsingistä kuin Nevadan autiomaahan rakennettavasta väliaikaiskaupunki Black Rock Citystä, kertoo kurssia koordinoiva kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio.

Määrällä mitaten uusi aktiivisuus ainakin on valtavaa: puistojoogaa, Iskelmäkesä, sissiviljelyä, Mattolaituri, vintagea ja kirpputoreja, Siivous- ja Ravintolapäivä, Sompasauna, Kääntöpöytä, hanamijuhlia, monenkirjavia kollektiiveja…

Helsingin yliopiston opiskelijoiden lisäksi kurssilla on mukana Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoita.

Huono-osaiset ulkona

Viimeviikkoisessa kokoontumisessa 12.9. yliopiston sosiologian tutkija Veikko Eranti (kuvassa) luennoi kurssilaisille osallistumisesta ja demokratiasta. Voiko kaupunkikuvassa monin tavoin näkyvää uutta yhteisöllisyyttä sanoa politiikaksi vai onko se pikemminkin puuhastelua, Eranti kysyi.

Määrällä mitaten uusi aktiivisuus ainakin on valtavaa: puistojoogaa, Iskelmäkesä, sissiviljelyä, Mattolaituri, vintagea ja kirpputoreja, Siivous- ja Ravintolapäivä, Sompasauna, Kääntöpöytä, hanamijuhlia, monenkirjavia kollektiiveja…

‒ Tottakai tähän mahtuu melkoisesti keskiluokkaista hedonismia, eivätkä uudet yhdessä tekemisen muodot missään nimessä täytä sitä aukkoa, joka esimerkiksi poliittisen aktiivisuuden kuihtuessa on syntynyt, Eranti summasi.

‒ Huono-osaiset valitettavasti ovat pahemmin ulkona yhdessä tekemisestä kuin ikinä.

Ry vai FB?

Fiilistelyn ja nautiskelun seassa on silti myös poliittisia tekoja, Eranti sanoo.

‒ Ensimmäinen Ravintolapäivä oli poliittisempi kuin seuraava. Sillä oli selvä deregulatiivinen sanoma: vastustettiin ravintolakulttuurin ylitiukkaa sääntelyä. Kun viranomaiset olivatkin yllättävän myötämielisiä ja verottaja katsoi hommaa sormien välistä, poliittinen asia tuli ehkä ajetuksi. Nyt tapahtuma saattaa muuttua kaupallisemmaksi, mutta onko sekään paha?

Aatetta löytyy helposti myös kierrätystapahtumista sekä suvaitsevaisuutta puolustavista eli nimbyilyä vastustavista kaupunki-ilmiöistä.

‒ Yhtä lailla itsenäisyyden ajan alun urheiluseuroissa huvi oli tärkeää, vaikka niissä oli työväenaatteellinenkin viritys. Ja taistolaisten kirjoittamien muistelmien mukaan liikkeeseen kuuluttiin myös siksi, että tytöt olivat kauniita ja bileissä punkkua, Eranti rinnastaa.

"Ennen perustettiin ry, nyt Facebook-ryhmä"

Iso käytännön ero vanhempien ja isovanhempien sukupolvien tekemisiin on ilmiöiden synnyn ja kuihtumisenkin nopeus.

‒ Ennen perustettiin ry, nyt Facebook-ryhmä.

Urbaanit kesannot

Kaupunkikulttuurikurssin opiskelijat osallistuivat myös reilun viikon takaisille Thinkfest-tiedefestivaaleille yliopistolla. Urbaanit kesannot -työpajassa pohdittiin käytöstä poistettujen tilojen elävöittämistä sekä kerättiin kaupunkilaisten tapahtumatoiveita Jätkäsaaren kaupunkijuhlaa varten.

Viime vuonna kurssilaiset järjestivät kaupunkitapahtuman Vapaampi Helsinki -teemalla Suvilahdessa. Juhlan tee-se-itse-pajat keräsivät noin 600 kävijää.

Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat -kurssi