Vuoden 1918 sodan vaikeat kokemukset muuntuivat monenlaisiksi kertomuksiksi

Vuoden 1918 sodan vaikutukset olivat erilaisia valkoisille ja punaisille, mutta molemmilla oli tarve käydä läpi ja käsitellä sodan tapahtumia ja kokemuksia kerronnallisesti. Sodan jälkeinen yhteiskuntatilanne mahdollisti tämän laajamittaisesti sodan valkoiselle osapuolelle, kun taas punaiset saivat odottaa vuoroaan aina 1960-luvulle asti.

99 vuotta sitten Suomessa alkoi sota, jonka yksilölliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset kantautuivat yli sukupolvien. Tässä sodassa monta erilaista pyrkimystä ja ristiriitaa sulautui yhdeksi aseelliseksi konfliktiksi, punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi. Konfliktilla oli merkittäviä vaikutuksia vastaitsenäistyneen kansakunnan mielenmaisemaan ja konkreettisemmin myös yhteiskuntaan.

Andreas McKeoughin folkloristiikan väitöstutkimus kohdistuu vuoden 1918 sodan kokemiseen ja sodan kirjalliseen, kerronnalliseen käsittelyyn yksilötasolla: siihen, miten eri-ikäiset naiset ja miehet eri puolilta Suomea ovat käsitelleet sotaan liittyviä omakohtaisia kokemuksiaan kerronnan avulla. 

Tutkimuksessa on analysoitu monivaiheisesti 12 muistelma- ja päiväkirjatekstiä vuosilta 1918–1937.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan punaisia ja valkoisia, ennen talvisotaa kirjoitettuja omaelämäkerrallisia tekstejä rinta rinnan. Tutkimus tuo esiin sodan subjektiivisia, ideologisia ja kokemuspohjaisia selitysmalleja, sekä kokemuspohjaisen ja kulttuurisen, jaetun tiedon leikkauspisteitä näissä malleissa.

Valkoisten ja punaisten hyvin erilaiset sotakokemukset ja myös sodan jälkeiset mahdollisuudet kirjoittaa sodan kokemuksista vaikuttivat kerronnan syihin ja päämääriin ja siten kokemusten kirjallisen esittämisen ja tulkinnan tapaan. 

Lisäksi tutkimus tuo esiin, miten monella tapaa vuoden 1918 sota koettiin ja ymmärrettiin, erilaisista asemista käsin ja erilaisille sodan vaikutuksille altistumisen vuoksi. Traagisen sodan vaikutukset olivat erilaisia sodan valkoisille ja punaisille, mutta kummankin osapuolen edustajilla, samoin kuin sodan sivustakatsojilla, oli selvästi tarve käydä läpi ja käsitellä sodan tapahtumia ja kokemuksia kerronnallisesti.  Sodan jälkeinen yhteiskuntatilanne mahdollisti tämän laajamittaisesti sodan valkoiselle osapuolelle, kun taas punaiset saivat odottaa vuoroaan aina 1960-luvulle asti.

FM Andreas McKeoughin väitöskirja Kirjoittaen kerrottu sota. Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28.1.

Väittelijän yhteystiedot: andreas.mckeough@gmail.com, +372 555 288 72