Venäjän kulttuurin tutkiminen ja suhteet venäläiskollegoihin mietityttävät

Venäjän kulttuuriin Helsingin yliopistossa paneutuneiden tunnelmat ovat vakavat. Suuri osa venäläistaustaisista opiskelijoista ja tutkijoista suhtautuu Kremliin kriittisesti, venäjän kielen professori Johanna Viimaranta sanoo.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2022. 

Venäjän kielen ja kulttuurin tutkimuksessa on eletty poikkeusaikoja Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime helmikuussa.

— Aluksi tarvittiin kriisinhallintaa ja vertaisterapiaa työyhteisössämme ja opiskelijoiden kanssa, kertoo Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Johanna Viimaranta.

Sittemmin tunnelmat ovat tasaantuneet, mutta yhteistyö Venäjän suuntaan on suureksi osaksi poikki. Yliopiston linjausten mukaisesti opiskelijavaihtoa ei ole, Venäjän yliopistoista ei saavu luennoitsijoita eikä uusia tutkimusyhteistyöhankkeita aloiteta. Tutkijoiden henkilökohtaiset yhteistyösuhteet jatkuvat.

— Olemme keskustelleet yliopiston johdon kanssa rajanvedoista henkilökohtaisen ja instituutiotason yhteistyön välillä.

Ala kiinnostaa yhä

Opiskelijavaihdolle on kehitetty korvaavia kohteita.

— Opiskelijoitamme on ollut nyt ensi kertaa Baltiassa venäjää opiskelemassa, Viimaranta toteaa.

EU:n komissio päätti loppukeväästä, että Erasmus-vaihtojen määrärahoja venäläisten yliopistojen kanssa suunnataan nyt ukrainalaisille opiskelijoille, kertoo kansainvälisen koulutusyhteistyön palveluiden päällikkö Minna Koutaniemi Helsingin yliopistosta.

— Tätä rahoitusta on myönnetty ukrainalaisten yhteistyöyliopistojemme opiskelijoille. Yli 30 opiskelijaa on syksyn ajan Erasmus-vaihdossa Helsingissä, Koutaniemi sanoo.

Venäjän kieli ja kirjallisuus kiinnostavat Suomessa edelleen.

— Valintakokeeseen tuli vähemmän ihmisiä kuin yleensä, mutta saimme kiintiöt täyteen ja meillä on aloittanut uusia opiskelijoita normaali määrä, Viimaranta kertoo.

Tarve ennallaan

Osa venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoista sekä oppiaineen henkilökunnasta on venäläistaustaisia. Viimarannan mukaan suurin osa heistä suhtautuu kriittisesti Venäjän sotatoimiin. Eri tavalla ajatteleviakin on, mutta ristiriidat eivät ole hiertäneet arkea.

— Olemme pystyneet tukemaan toisiamme kunkin taustasta riippumatta.

Pakotetoimista huolimatta tutkimusyhteistyötä pitäisi tarkastella myös pitemmällä aikavälillä, Viimaranta arvioi.

— Tarve Venäjän yhteiskunnan, kielen ja kulttuurin tutkimukselle ei ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Emme voi tutkia niitä ilman yhteyksiä venäläisiin kollegoihin.

 

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. 

Pakotteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kysymyksiin Ukrainan sodan vaikutuksista sen toimialalla.

Yliopiston kantoja

Helsingin yliopisto jakaa tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista.

Kulttuurin voima

Kulttuurivaihdolla oli tärkeä merkitys rautaesiripun murtamisessa, muistuttaa Venäjän historian dosentti Simo Mikkonen.