”Yksi terrorismista epäilty on opettaja” – tämä suomalaisen peruskoulun islaminopettajaan viittaava otsikko on nosti koulun katsomusaineiden opetuksen julkiseen keskusteluun.
Katsomusaineiden opetukseen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella paneutuneen yliopistonlehtori Eero Salmenkiven mukaan pienten uskontoaineiden opetusta voi katsoa kahdesta kulmasta.
"Kestää sukupolven ajan ennen kuin meiltä alkaa valmistua riittävästi päteviä islaminopettajia."
‒ Maahanmuuttajien identifioiminen nimenomaan uskonnon mukaan voi lisätä jakautumista meihin ja heihin. Pohdinnan paikka on myös, kelpaako vaikkapa Espoon kaupungin tarjoama näkemys islamista oppilaille.
‒ Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että katsomusaineiden kouluopetus lisää kriittistä ajattelua. Maissa, joissa ei tätä opetusta ole, elää mitä kummallisimpia uskomuksia.
Sukupolven mittainen odotus
Ongelmana islamin, buddhalaisuuden ja muiden Suomessa pienten uskontoaineiden opetuksessa on koulutettujen opettajien puute. Erityisen vaikeaa on löytää päteviä opettajia lukioihin, joissa opettajille asetetut kelpoisuusvaatimukset ovat vielä kovemmat kuin peruskoulussa.
‒ Kestää sukupolven ajan ennen kuin meiltä alkaa valmistua riittävästi päteviä islaminopettajia, Salmenkivi arvioi.
Nimenomaan islaminopettajille olisi kysyntää. Islaminuskoisten oppilaiden määrä alkaa hätyytellä jo ortodoksista uskoa tunnustavien oppilaiden määrää.
Moraaliongelmat ovat yhteisiä
Katsomusaineiden kautta on luontevaa kasvattaa oppilaita suvaitsevaisuuteen, Salmenkivi sanoo. Tässä suhteessa opetuksessa olisi hänestä paljon kehitettävää.
"Yhteisopetukseen ei ole syytä ryhtyä heppoisin eväin."
‒ Eri uskontokuntien edustajat pohtivat suvaitsevaisuutta ja moraalia yleensä omiensa kesken. Tervetullutta olisi, jos oppilaat miettisivät näitä yhdessä.
Julkisuudessa on ollut esillä Kulosaaren yhteiskoulun malli, jossa eri uskontoaineita ja elämänkatsomustietoa opiskellaan osin samoilla tunneilla. Salmenkiven mukaan tämä käytäntö vaatii koululta paljon työtä. Heppoisin eväin ei yhteisopetukseen ole syytä ryhtyä.
‒ Eduskunta voisi olla tässä aloitteellinen. Ohjauksen ja kehittämisen pitäisi tulla ylhäältä. Nyt osa kouluista on kiinnostunut Kulosaaren mallista säästöt mielessään – se on väärä tapa.
Salmenkivi nimitettiin juuri jäseneksi seuraavaan ylioppilastutkintolautakuntaan. Vuonna 2016 työnsä aloittavan lautakunnan 19 jäsenestä seitsemän tulee Helsingin yliopistosta. Puheenjohtajana jatkaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Patrik Scheinin.