FM Eeva Kotiojan väitöstutkimus käsittelee Adelaïde Ehrnroothin (1826–1905) henkilöhistorian kautta suomalaisten säätyläisnaisten yhteiskunnallista vaikuttamista 1800-luvun jälkipuolella. Tutkimus osoittaa, että suvun ja säädyn sisällä rakentuneet verkostot olivat avainasemassa siinä, että säätyläisnainen sai äänensä kuuluviin julkisessa keskustelussa.
Adelaïde Ehrnroothin tapauksessa säädylle ja sukupuolelle asetettujen sopivaisuussääntöjen rikkominen ei juurikaan heikentänyt hänen sosiaalista asemaansa. Hän oli kuolemaansa saakka aatelissäädyn arvostettu jäsen, vaikka toimi vuosikymmeniä säädyn sopivaisuussääntöjen vastaisesti.
Äänioikeustaistelija ei ehtinyt äänestää ennen kuolemaansa
Adelaïde Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia naisasianaisia. Hän oli mukana perustamassa Suomen Naisyhdistystä vuonna 1884 ja Unioni, Naisasialiitto Suomessa ry:tä vuonna 1892. Ehrnrooth oli aktiivinen kirjallinen toimija jo 1860-luvulta alkaen. Hän nosti naisiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia esiin kaunokirjallisuuden kautta ja julkaisemalla pamfletteja ja sanomalehtikirjoituksia.
Adelaïde Ehrnroothin keskeisiä tavoitteita olivat naimisissa olevien naisten omistusoikeuden parantaminen, naisten yliopistokoulutuksen mahdollistaminen ja naisten äänioikeus. Ehrnrooth menehtyi juuri naisten äänioikeustaitelun päättymisen aattona, tammikuussa 1905. Hän ei siis ehtinyt äänestää, vaikka työskenteli naisten äänioikeuden edistämiseksi lähes 40 vuotta.
Adelaïde Ehrnrooth on suomalaisen naisasialiikkeen vähemmän muistettuja vaikuttajia, vaikka olikin aikalaisten arvostama. Hänen panoksensa naisasialiikkeen kehitykseen jäi myöhemmässä tarkastelussa kielikysymyksen jalkoihin.
Sisar ja veli tukivat toisiaan
Kotiojan tutkimuksessa korostuu perheen ja suvun ja erityisesti sisarussuhteiden merkitys naisen yhteiskunnalliselle toiminnalle. Adelaïde Ehrnrooth hyödynsi aktiivisesti sukupiirinsä vahvuuksia ja sen jäsenten yhteiskunnallista valtaa.
Aiemmassa historiantutkimuksessa on korostettu aviopuolisoiden yhteiskunnallisen aseman merkitystä naisten poliittiselle toiminnalle, mutta tässä tutkimuksessa erityishuomiota saa naimattomien sisarusten välinen yhteistyö. Adelaïde Ehrnroothin suhde veljeensä, ministerivaltiosihteeri Johan Casimir Ehrnroothiin oli läheinen, ja heidän poliittinen yhteistyönsä on verrattavissa yhteiskunnallisesti aktiivisen avioparin yhteistyöhön. Sisar ja veli tukivat toisiaan sekä yksityisesti että ammatillisesti, ja läheinen suhde Suomen korkeimpaan virkamieheen toi Adelaïde Ehrnroothille vahvan valta-aseman 1890-luvun alun turbulentissa yhteiskunnallisessa tilanteessa.
FM Eeva Kotiojan väitöstutkimus Uskallus puhua. Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.9. 2018.
Väittelijän yhteystiedot:
FM Eeva Kotioja
Eeva.Kotioja@Helsinki.fi
puh. 0400 367 532