Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2024.
San-kansan luomiskertomuksen mukaan kaikki eläimet ovat joskus olleet ihmisiä. Moni uskoo yhä, että keihäsantiloopit saavat öisin ihmiskehot ja menevät omiin leireihinsä yöpymään.
Mikko Ijäs tapasi saneja ensi kertaa vuonna 2014 Namibian Kalaharin luonnonsuojelualueella.
Hän oli tullut Kalahariin ymmärtääkseen sanien kautta varhaisia metsästäjä-keräilijöitä ja näiden tekemiä kalliomaalauksia.
— Halusin tietää, mikä osuus metsästämisellä on taiteen alkuperään, Ijäs sanoo.
Kokemus eläimeksi muuttumisesta
Hänen teoriansa on, että kun esi-isämme väsytysmetsästivät antilooppeja sinnittelemällä saaliin kintereillä niin kauan, että se tuupertui, uupumus ja keskittyminen synnyttivät metsästäjissä kokemuksen eläimeksi muuttumisesta. Kokemus päätyi kalliomaalauksiin, joista löytyy muun muassa useita kuvia puolieläimistä ja juoksijoista.
Ijäs päätti viettää viikon Kalaharissa myrkkynuolilla metsästävien sanien parissa, koska Botswanan viimeiset väsytysjuoksijat oli hetkeä aiemmin häädetty asuinseudultaan.
Hän valmisteli valtavan määrän kysymyksiä saneille.
— Totesin varmaan tunnin sisällä, että ei haastattelu toimi yhtään.
Paras keino oli pistää vaan turpa kiinni ja seurata.
Puhuminen vaihtuu elekieleen
Hän käveli metsästäjien kanssa pitkiä matkoja kuumassa pusikossa, jossa jokaisella kasvilla tuntui olevan oma tapansa tarttua ihoon kiinni. Myrkylliset mustamambakäärmeet olivat tavallinen näky.
Ijäs huomasi, että eläimeksi muuntumisen kokemus on saneille todellinen. Metsästäjä astuu saaliseläimen osaan heti, kun löytää ensimmäisen jäljen. Silloin puhuminen vaihdetaan elekieleen ja naksautusääniin.
— On helpompi eläytyä jäljittämiseen, jos tapahtumaa katsoo eläimen silmillä ja mielellä. Voi ymmärtää niitä valintoja, joita eläin tekee, ettei se tulisi tapetuksi.
Kokemus on saneille arkinen.
Ijäksen mukaan samankaltainen, mutkaton suhtautuminen muuntuneisiin tajunnantiloihin löytyy buddhalaisesta filosofiasta. Ijäs on myös zen-buddhalainen pappi ja taiteilija.
— Zen-buddhalaisuuteenkin liittyy ajatus, että pystytään pitämään esillä kahta näkökulmaa maailmasta.
Kalaharissa Mikko Ijäs on ylläpitänyt sekä tutkijan että taiteilijan näkökulmaa. Tutkimuksen lisäksi syntyi sanien katoavan kulttuurin haasteisiin pureutuva dokumentaarinen mykkäelokuva.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.