− Monesti pyhäksi miellettyjen paikkojen ja asioiden ajatellaan olevan erityisessä yhteydessä jumaluuteen tai yliluonnolliseen todellisuuteen: pyhä metsä toimii jumaluuksien asuinsijana, pyhimykset olivat jumalan erityistehtävään valitsemia ihmisiä ja rituaaleissa rakennetaan ja ylläpidetään yhteyttä jumalalliseen todellisuuteen, teemanumeron vastaava toimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori
Luonnon määrittäminen pyhäksi on nykyisin myös yksi tapa perustella ympäristönsuojelua, ja esimerkiksi hindulaisuudessa on vallalla käsitys, jossa koko Intian niemimaa ajatellaan eläväksi jumalattareksi.
− Pyhiinvaelluskohteiden verkostoa eivät kuitenkaan rakenna vain uskonnolliset mytologiat, vaan ennen muuta pyhiinvaeltajat moninaisilla uskonnollisilla käytänteillään, teemanumerossa kirjoitetaan.
Lisäksi pyhään liittyy jatkuvia uskonnollisesti ja poliittisesti kerrostuneita uudelleentulkintoja ja -määrittelyjä, joissa mennyt ja nykyhetki risteävät – etenkin Palestiinan ja Israelin alueilla: Käsitykset pyhästä maasta, luvatusta maasta ja menetetystä maasta ovat muotoutuneet ja muotoutuvat historian ja alueen geopoliittisten realiteettien kautta.
Pyhä maa -teemanumeron artikkelit ja kirjoittajat ovat:
: Heikki Pesonen Veikko Anttonen : Panu Pihkala : Johanna Jylhä : Anni Maria Laato : Jyrki Knuutila : Johan Bastubacka Juha Pakkala : Risto Nurmela : Mia Anderssén-Löf
Lue teemanumero osoitteessa:
Teologia.fi-palvelua ylläpitävät
Lisätietoja:
Heikki Pesonen, uskontotieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, puh. 02941 24332, s-posti: heikki.pesonen (at) helsinki.fi
Pekka Rautio, tiedottaja, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, puh. 02941 24050, s-posti: pekka.rautio (at) helsinki.fi