Talvipäivänseisauksena joulukuussa 2016 irlantilais-espoolainen Andrew Newby löysi itsensä Pohjois-Savosta Sonkajärven hautausmaalta lapion ja taskulampun kanssa. Kello oli vain puoli kolme, mutta oli aivan pimeää. Historioitsija kaivoi lumen alta esiin suurten nälkävuosien muistomerkkiä. Hän tajusi itsekin tarjoavansa mahdollisille ohikulkijoille aika erikoisen näyn.
Kysymyksessä ei ole makaaberi harrastus, vaan muistomerkkimatkailu liittyy tutkimusprojektiin “Famine in Ireland and Finland”. Osana tätä projektia akatemiatutkija Newby kartoittaa Suomen nälkävuosimuistomerkkejä.
– Alunperin kiinnostuin muistomerkeistä siksi että huomasin että niitä ei ole. Irlannissa suuren nälänhädän muistomerkkeihin ei voi olla törmäämättä. Niitä on myös eri puolilla maailmaa, sillä nälänhätä liittyi kiinteästi irlantilaisten maastamuuttoon, Andrew Newby kertoo.
1860-luvun nälkävuodet aiheuttivat kuitenkin Suomessa suuren väestökatastrofin, aivan kuten Irlannissa. Irlannin nälänhätä johtui perunarutosta, Suomen nälkävuodet useista peräkkäisistä katovuosista. Pahimmat vuodet olivat 1867 ja -68 eli 150 vuotta sitten.
– Nälkävuodet eivät ole osa Suomen kansallista kertomusta ollenkaan samalla tavalla kuin Irlannissa. Nälänhädän muistovuodet jäävät myös aina väistämättä suurempien tapahtumien varjoon, kuten nyt Suomi100-juhlinnan alle.
78 muistomerkkiä
– Pojan yleisurheiluharrastus vei minut eri puolille Suomea, paikkakunnille joille en varmastikaan olisi muuten tullut menneeksi. Aikani kuluksi kävin muun muassa Pohjanmaan pitäjien hautausmailla ja törmäsin siellä nälkävuosien muistomerkkeihin. Tajusin, että vaikka kansallista muistomerkkiä ei ole, niin paikallisesti niitä kyllä on, Andrew Newby sanoo.
Systemaattinen kartoitus alkoi kaksi vuotta sitten. Andrew Newby on penkonut arkistoja, lukenut vanhoja sanomalehtiä ja jututtanut ihmisiä. Suurta apua on ollut Suomen muistomerkit -teoksesta ja Museoviraston arkistosta, joiden avulla löytyi kolmisenkymmentä muistomerkkiä. Yllättäen myös geokätkennästä on ollut tutkijalle iloa, sillä kätköjä on piilotettu muistomerkkien luo.
Muistomerkki Vetelissä
– Olen tähän mennessä löytänyt 78 suurten nälkävuosien muistomerkkiä eri puolilta Suomea. Aivan kaikkien luona en ole vielä käynyt, mutta tarkoitus olisi kuvata ne kaikki. Aina löytäminen ei ole helppoa. Olin esimerkiksi Ristiinan hautausmaalla ja tiesin että siellä on muistomerkki ja minulla oli jopa kuva siitä. Silti en sitä talvipäivänä löytänyt. Ristiinaan on mentävä uudestaan.
Muistomerkkejä on eniten alueilla, joissa nälkävuosien kuolleisuus oli suurinta: Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa sekä Riihimäki-Pietari -radan varressa. Rata tehtiin hätäaputöinä.
Vanhimmat muistomerkit ovat Varkaudessa ja Iisalmessa, suurin Lahdessa. Vuonna 1967, kun nälänhädästä oli kulunut 100 vuotta, niitä pystytettiin useita.
Espoolainen ojassa
Vaarallistakin muistomerkkitutkimus voi olla. Keväisellä kelirikkotiellä Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla Andrew Newbyn auto joutui pehmeälle penkereelle, pyörähti ympäri ja päätyi ojaan. Ohikulkija pysähtyi ja hälytti apuun maanviljelijän, joka saapui traktorilla vetämään auton takaisin tielle.
– Yritin kovasti selittää, että en ulkomaalaisena ole tottunut ajamaan sorateillä eikä meillä Irlannissa ole tuollaisia ojia. Paikallisia ei kuitenkaan tuntunut huvittavan niinkään se että ojaan päätyi irlantilainen kuin se että siellä oli espoolainen.
Muistomerkit Suomessa
Muistomerkkien kuvia Instagramissa
Videolla Andrew Newby kertoo (englanniksi), mitä merkkejä nälkävuosista on näkyvissä nykyään Helsingissä ja Espoossa.