Julkisuudessa on surtu Suomen nuorison kapenevaa kielitaitoa. Lukiolaiset hylkäävät vieraiden kielten opinnot ja keskittyvät pitkään matematiikkaan. Haaveissa väikkyvät mahdollisimman hyvät pisteet korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.
Vuoden 2020 valintauudistuksen jälkeen pitkä matematiikka on voinut tuoda korkeakouluun pyrkivälle todistusvalinnassa paremmat pisteet kuin laudatur itse opiskeltavasta oppiaineesta.
Onko siis jo varttumassa sukupolvi, joka puhuu hyvin englantia, mutta muilla vierailla kielillä ei juttu luista lainkaan?
— Valitettavasti tällainen skenaario on hyvin todennäköinen, ranskan kielen professori Mervi Helkkula vahvistaa.
Into opiskella vieraita kieliä oli kuitenkin laskenut jo ennen mielipiteitä jakanutta valintauudistusta, Helkkula lisää. Uudistus oli kuin viimeinen naula arkkuun.
Kyse ei aina ole koululaisten tai vanhempien toiveista ja valinnoista: lähikoulussa ei välttämättä ole mahdollista opiskella vieraita kieliä. Koulusäästöt heijastuvat tilanteeseen.
Kuihtuuko filologia?
Yliopistoissa kielten suosion lasku on näkynyt pieninä hakijamäärinä. Opiskelijoiden osaamisen taso vaihtelee.
— Kierre ruokkii itseään. Kun kouluissa yhä harvempi lukee kieliä, opiskelijat vähenevät yliopistoissakin, ja sitten leikataan resursseja kieliltä ja niiden tutkimukselta. Kohta ei ole opettajiakaan tarjolla kouluihin, Helkkula kuvaa.
Vieraiden kielten harvinaistuminen on ongelma paitsi tutkimuksen myös elinkeinoelämän kannalta. Yritysmaailma on jo valittanut esimerkiksi saksan puhujien vähyyttä.
Tulevaisuudessa sujuva ranska, saksa, venäjä tai espanja saattaakin olla työmarkkinoilla suoranainen supervoima. Hyvä kielitaito avaa ovia, joiden ulkopuolelle pelkällä englannilla pärjäävät jäävät.
Uudistusta voi korjata
Kielten opiskelu kehittää ajattelua. Uusi kieli on aina uusi tapa hahmottaa maailmaa, kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén Helsingin yliopistosta painottaa.
— Kielitaito on sanojen ja kieliopin lisäksi paneutumista toisenlaiseen elämäntapaan ja kulttuurin. Kieliä opiskellessa yllättyy usein, että ai, näinkin voi ajatella.
Kieleen kätkeytyvä kulttuuri ja rivien välissä piilottelevat merkitykset ovat ainakin toistaiseksi vieraita tekoälylle ja Google-kääntäjälle.
Vastaisuudessa pitkää matematiikkaa painottavaa todistusvalintaa muokataan, Hildén arvioi.
— Harva uudistus onnistuu kerralla. Varmaankin he, jotka näistä asioista päättävät, pohtivat asiaa uudestaan.
Mervi Helkkula aloittaisi kielitaidon elvyttämisen jo peruskoulusta ja ala-asteikäisistä koululaisista.
— Kuntapäättäjät ja pienten koululaisten vanhemmat pitäisi saada vakuuttumaan, että kielten opiskelulla on merkitystä.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2021.