Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2023.
Dosentti Marja Tiilikainen on tutkinut somaliperheitä sekä Suomessa ja Kanadassa että Hargeisassa ja muualla pohjoisessa Somaliassa.
Kymmenisen vuotta sitten Torontossa kenttätöitä tehdessään tutkija hätkähti sitä, kuinka paljon hän kuuli tarinoita köyhien kaupunginosien vaaroista.
— Suomi oli hyvin turvallinen maa niinä vuosina, kun Somaliasta tuli tänne enemmän pakolaisia. Kanadansomalialaiset haastateltavani Torontossa taas kantoivat huolta, kun kävelin bussipysäkille.
Nyt katuväkivalta on kestopuheenaihe paljon lähempänäkin, etenkin Ruotsissa. Sodan jaloista muuttaneiden onneksi — ja Suomessa aina asuneiden onneksi — täällä on yhä varsin turvallista.
— Isossa-Britanniassa välillä asuneita somaliperheitä on muuttanut takaisin Suomeen. Esimerkiksi Helsingissä on tehty yhteiskunnan jakautumista ehkäisevää politiikkaa kaavoituksessa ja sosioekonomisesti huonommin pärjäävien alueiden kouluja tukemalla.
Afrikka loittonee
Yliopisto-lehti kertoi marraskuussa 2003 Tiilikaisen uskontotieteen ja lääketieteellisen antropologian väitöskirjasta Arjen islam, jossa hän kartoitti Suomeen muuttaneiden somalinaisten kokemuksia. Tutkimuksessa havainnoidut ja haastatellut ihmiset olivat vahvoin sitein kiinni Afrikassa.
Myös klaanitaisteluiden kaiku kantautui Eurooppaan. Ryhmien välinen luottamus oli täälläkin kovilla.
Suomessa syntynyt polvi suhtautuu vanhempien lähtömaahan hyvin eri tavalla.
— Klaaneilla on Somaliassa yhä suuri valta, mutta Suomessa moni vanhempi valitsee, ettei perehdytä lapsiaan klaanijärjestelmään. Myös rahan lähettäminen Somaliaan näyttää olevan katoava tapa.
Tohtoritutkintonsa jälkeen Helsingin yliopistossa ja Siirtolaisuusinstituutissa työskennellessään Tiilikainen on paneutunut muun muassa perheestä erossa elämisen vaikutuksiin.
Pienenevät perheet
Suomessa somalitaustaiset perheet ovat pienentyneet, ja lapsiluku laskee Tiilikaisen arvion mukaan edelleen, kun naisten työllistyminen helpottuu.
— Toisaalta monet äidit, myös yksinhuoltajat, pitävät tärkeänä saatella lapsensa rauhassa koulun alkuun. Töiden aika on ehkä vasta sen jälkeen.
Yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys on joidenkin nuorten somalimiesten putoaminen koulutuksesta ja työelämästä. Miksi osalle käy niin? Kuinka se tapahtuu?
— Meillä ei ole juurikaan tutkimustietoa pudokkaiden tilanteista ja näkymistä.
Tätä olisi tärkeä selvittää, samoin sitä, mikä kaikki tukee nuorten pärjäämistä, Tiilikainen sanoo.
— Tarvitaan parempi kuva sekä haasteista että siitä, mikä on mennyt hyvin.
Näin keskusteluihin maahanmuutosta ja kotouttamisesta saataisiin lisää sävyjä ja tarkkuutta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Yliopisto-lehti viettää 70-vuotisjuhlaansa vuonna 2023.