Somali-identiteetti: uskontoa ja arjen politiikkaa

Helsingissä järjestettävä kansainvälinen konferenssi pureutuu Somalian jälleenrakennusprosessiin ja somali-identiteetin muotoutumiseen — toisaalta diasporassa, toisaalta muslimivaltaisissa ympäristöissä.

Kahdennentoista kansainvälisen somalitutkimuksen kongressin pääaiheena ovat somalialaisen identiteetin erilaiset ilmenemismuodot Somaliassa, Afrikan sarven alueella sekä uusissa somaliyhteisöissä Afrikassa, Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja muualla. Identiteettiä avataan muun muassa taiteen ja sukupuolta käsittelevien kysymysten kautta.

Lisäksi konferenssissa keskustellaan Somalian jälleenrakennusprosessista sekä siihen vaikuttavista poliittisista, taloudellisista ja kansainvälisistä tekijöistä.

Avioliittonormeja ja muslimifeminismiä

Yksi kongressin pääpuhujista on akatemiatutkija Mulki Al-Sharmani Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Al-Sharmani työstää akatemiahankkeissa kahta tutkimusaihetta: avioliittoa määrittäviä käytäntöjä Suomen somaleiden keskuudessa sekä muslimifeminististien näkemyksiä pyhistä kirjoituksista ja islamin tulkintaperinteestä.

Merkityksellistä elämää etsivä luovii eri marginaali-identiteettien välissä, mikä tietenkin vaikuttaa hänen eettiseen identiteettiinsä.

Myös somali-identiteetin analyysissään hän keskittyy suomensomalialaisiin naisiin ja miehiin, avioliittoon ja perhe-elämään. Al-Sharmanin keskeinen kysymys koskee prosesseja, joissa nykymuslimien eettinen identiteetti rakentuu — toisaalta diasporassa, toisaalta muslimivaltaisissa ympäristöissä.

Hän pohtii, miten nykymuslimit etsivät merkitystä uskonnollisesta tiedosta ja elävät eettisesti, noudattamalla tiettyjä normeja ja käytäntöjä.

− Tahdon käsitellä sitä, kuinka paikallinen ja kansainvälinen ympäristö vaikuttavat näihin prosesseihin ja kokemuksiin. Haluaisin korostaa niitä diasporan ja muslimivaltaisten ympäristöjen yhtymäkohtia, jotka vaikuttavat eettisen identiteetin rakentamiseen. Kuinka tämä prosessi liittyy uskontoon ja päivittäisiin poliittisiin valintoihin, joilla merkityksellistä elämää etsivä luovii erilaisten marginaali-identiteettien välissä?

Tavoitteeksi syrjimätön yhteiskunta

Al-Sharmanin mukaan Somalian jälleenrakennusprosessiin kohdistuvan keskustelun ei tarvitse rajoittua vain valtion perinteisiin rakenteisiin, kuten eduskuntaan, hallitukseen tai perustuslakiin.

− Mukaan on otettava myös eettisten normistojen uudistaminen sekä merkitysjärjestelmät, joiden pohjalta voidaan rakentaa yhtenäinen ja syrjimätön yhteiskunta.

Somalian jälleenrakentamisessa ei ole kyse vain eduskunnasta, hallituksesta ja perustuslaista vaan myös eettisistä normeista.

Revisiting Somali Identities – Addressing Gender, Generation and Belonging -konferenssi avataan torstaina 20.8. kello 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, pienessä juhlasalissa. Tapahtuma jatkuu Kruununhaassa sijaitsevassa Tieteiden talossa lauantaihin 22.8. asti. Kongressin järjestävät Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot, Nuorisotutkimusseura ja Suomen Somalia-verkosto yhteistyössä Somali Studies International Associationin kanssa.