Ruotsinsuomalaisuuden merkitykset ovat yhä moniulotteisempia
Ruotsinsuomalaisten tunnustaminen kansallisena vähemmistönä on muuttanut suomalaisuuden merkityksiä Ruotsissa moniulotteisimmiksi. Tuore Helsingin yliopiston väitös tarkastelee ruotsinsuomalaisuuden muutoksia.

Helsingin yliopiston väitös tarkastelee ruotsinsuomalaista etnopoliittista kampanjointia ja aktivismia sosiaalisessa mediassa 2010-luvulta ja miten suomalaisten maahanmuuttotausta sekä asema kansallisena vähemmistönä vaikuttavat ruotsinsuomalaisuuteen.

Ruotsinsuomalaisuuden tutkimuksessa on tällä vuosituhannella keskitytty ensimmäiseen ja toiseen siirtolaispolveen ja se ei ole käsitellyt vähemmistötunnustuksen vaikutuksia. Tuire Liimataisen väitöskirja Finnishnesses in Sweden – The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media tuo uuden näkökulman ruotsinsuomalaisuuden tutkimukseen.  

Väitöskirja tarkastelee ruotsinsuomalaisuuden moniulotteisia merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Termillä ”ruotsinsuomalainen” viitataan yleisesti toisen maailmansodan jälkeisiin suomalaissiirtolaisiin ja heidän jälkeläisiinsä Ruotsissa. Vuonna 2000 ruotsinsuomalaiset kuitenkin tunnustettiin myös kansallisena vähemmistönä korostaen suomalaisten ja suomen kielen asemaa osana Ruotsin monikulttuurista historiaa muiden kansallisten vähemmistöjen rinnalla

– Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on myös hyvin poikkeuksellinen, sillä siirtolaisuuden kautta muodostuneille ryhmille ei yleensä ole mahdollista tulla tunnustetuksi kansallisena vähemmistönä, jolla viitataan historiallisiin vähemmistöryhmiin, Liimatainen sanoo.

Monimuotoista suomalaisuutta

Väitös osoittaa, että ruotsinsuomalaisuutta ei voi enää tulkita vain ulkosuomalaisuutena vaan sen ymmärtäminen vaatii myös suomalaisuuden käsitteellistämistä osana Ruotsin kansallista historia.

– Tämä haastaa ajatuksen siitä, että suomalaisuus olisi jotain, mikä kiinnittyisi vain Suomen kansallisvaltioon ja siirtolaishistoriaan, Liimatainen sanoo.

Tästä konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi hiljattain esitellyt uudet symbolit kuten ruotsinsuomalaisten lippu ja viime vuosina otsikoissa ollut tapaus, jossa ruotsinsuomalainen aktivistiryhmä on vaatinut suomalaisten ihmisjäänteiden palauttamista Suomeen, mutta mitä ei ole Suomessa käsitelty lähes lainkaan ruotsalaisesta vähemmistönäkökulmasta käsin.

– Samaan aikaan tutkimukseni nostaa sosiaalisen median sisältöjen kautta esiin Ruotsin suomalaistaustaisen väestön monimuotoisuuden ja ristiriitaiset tulkinnat siitä mitä ruotsinsuomalaisuus on tai kuka saa olla ruotsinsuomalainen. Vähemmistönäkökulman rinnalla aineistossa on myös perinteisempää keskustelua esimerkiksi suomen kielestä, suhteesta Suomeen tai vaikkapa muumimukeista.

Ruotsinsuomalaisten tunnustaminen kansallisena vähemmistönä on vahvistanut etnisiä rajoja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä korostamalla kielellistä ja kulttuurista omaperäisyyttä, mutta myös toiseuden kokemuksia. Samanaikaisesti etniset rajat näyttäytyvät entistä vaikeammin hahmotettavilta suomalaisten ja ruotsalaisten kulttuurisen samankaltaisuuden ja valkoisuuden vuoksi laajemmassa globaalissa kontekstissa.

 

FM Tuire Liimatainen väittelee 3.9.2022 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Finnishnesses in Sweden - The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media" (Ruotsin suomalaisuudet - Etnisyyden diskursiivinen rakentuminen sosiaalisessa mediassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä toimii professori Outi Fingerroos, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Peter Stadius.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:

Tuire Liimatainen
puh: 040-8283855
tuire.liimatainen@helsinki.fi