Runeberg – hyllad poet, medioker forskare
Runeberg on useimpien mielessä runoilija: Sven Dufvan, Saarijärven Paavon ja Maamme-laulun isä. Hänen tieteelliset tutkielmansa kertovat, että latinisti rakasti kreikkalaista kirjallisuutta.

 

Johan Ludvig Runeberg on paitsi kansallisrunoilija myös Helsingin yliopiston alumni. Runebergin tutkimus kreikkalaisesta Medeia-näytelmästä raivasi hänelle tietä kohti kaunopuheisuuden dosentuuria vuonna 1830.

– Kaunopuheisuuden dosenttina Runebergin tehtäviin kuului latinan kielen opetus. Opiskelijoiden piti oppia kirjoittamaan kieltä sekä kauniisti että oikein, kertoo Pia Forssell.

Forssellin Runebergiä käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2008, ja hän työskentelee Svenska litteraturskällskapetissa, joka perustettiin Runebergin muistoksi vuonna 1885.

Kreikkalainen tragedia ja tasa-arvo

Dosentuuria varten kirjoittamassaan tutkielmassa Runeberg vertailee kahta näytelmää: kreikkalaisen traagikon, Euripideen vuonna 431 eaa. kirjoittamaa ja roomalaiskirjailija Senecan lähes viisisataa vuotta myöhempää teosta. Molemmat näytelmät käsittelevät Medeiaa ja sitä, kuinka tämä kosti puolisonsa Iasonin uskottomuuden tappamalla heidän yhteiset lapsensa. 

Nykylukijoille Medeian kostotarina on erityisen kiinnostava sukupuolinäkökulmasta. Medeian tarina on ”ensimmäinen merkki naisten ja miesten välisen tasa-arvon ajatuksesta”, luonnehti Wilhelm Lagus, Runebergin entinen oppilas, kääntäessään Runebergin tutkielman latinasta ruotsiksi vuonna 1879.

Runeberg kuvaa tutkimuksessaan, millaisia piirteitä nämä kaksi näytelmäkirjailijaa liittävät Medeiaan. Seneca kuvaa Medeian lannistettuna, epätoivoisena ihmisenä, joka ei saa rakkaudelleen vastakaikua ja ajautuu kammottavaan rikokseen. Euripideen Medeia puolestaan on juonikas ja ovela, petettynäkin itsensä herra, mikä tekee rikoksesta vielä pahemman.

Jumaloitu Runeberg

Runeberg osoittaa tutkielmassaan, että näytelmäkirjailijoiden tulkinta Medeiasta vaikuttaa siihen, tuomitseeko yleisö tämän vai tunteeko se myötätuntoa. Runeberg itse tuntuu kannattavan Senecaa, vaikka Senecan maine oli 1800-luvulla tahrainen. Kirjallisuudentuntijat pitivät häntä Euripideehen verrattuna keskinkertaisena.

Laguksen esipuhe on hyvä johdanto Runebergin Medeia-analyyseihin. Pia Forssell suosittelee kuitenkin, että pitäisimme Runebergin kultin mielessä lukiessamme Lagusin esipuhetta.

 – Runebergistä tuli kuolemansa jälkeen ennennäkemättömän ihailun kohde. Jumalointia alettiin kutsua Runeberg-kultiksi. Ilmiö vaikutti teksteihin, joita Runebergistä kirjoitettiin hänen kuoltuaan.

Ei varsinainen tutkijatyyppi

Forssell paljastaa, että Runeberg ei itse asiassa ollut kovin kiinnostunut tieteellisestä kirjoittamisesta.

 – Runeberg ei ollut varsinaisesti tutkijatyyppiä. Yliopistolla hän teki suunnilleen vain sen verran mitä oli pakko, jotta pääsisi urallaan eteenpäin. Hänen tieteelliset tuotoksensa eivät olleet millään tapaa uraauurtavia.

– Runebergin opinnäyte on kiinnostavaa luettavaa sikäli, että se kertoo hänen suuresta kiinnostuksestaan kreikkalaista kirjallisuutta kohtaan, vaikka hän opetti roomalaista kirjallisuutta ja latinaa. Hänen toinen tutkielmansa käsittelee kuoron roolia kreikkalaisissa näytelmissä.

Runebergin tutkielmat ovat vapaasti luettavissa ruotsiksi verkkopalvelussa litteraturbanken.se
Runeberg on humanistisen tiedekunnan juhlasarjan Päivän humanisti.

Läheet:
Lagus, Wilhelm Strödda blad : nytt och gammalt i historiska och humanistiska ämnen 4 : Runebergs jemförelse af Euripides' och Senecas Medea. G. W. Edlund, Helsinki1879
Zilliacus, Henrik Översättning och kommentar till Volym 17 av Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg. Svenska Vitterhetssamfundet, Lund 1972
Erik Johan Löfgrenin muotokuva Runebergista.