– Käytän etnografista teologista lähestymistapaa, joka on erikoistunut siirtolaisuuteen ja kristillisiin kirkkoihin ja keskittyy afrikkalaisten naisten teologiaan. Lähestymistapaani ja tutkimukseeni vaikuttavat sukupuolinäkökulmat, Clementine Nishimwe kertoo.
Puhe pakolaisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä on erityisen tärkeää Suomessa juuri nyt. Kesän rasismikohu opetti, että koko suomalainen yhteiskunta täytyy saada mukaan hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan kantaa rasismikeskusteluun.
– Yhteistyömme, joka keskittyy uskonnollisten yhteisöjen antamaan tukeen pakolaisille, on osa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta tukea Suomeen tulevia niin henkisesti, hengellisesti kuin aineellisestikin, Auli Vähäkangas kertoo. – Nishimwellä on tähän paljon annettavaa.
– Clementinen Suomessa ollessa kirjoitamme yhteisartikkelia aineistosta, jonka on kerännyt Kirkon tutkimuskeskus suomalaisilta kirkkojen työntekijöiltä (yli 90% evankelisluterilaisia) kyselylomakkeella vuodenvaihteessa 2022-2023, Vähäkangas sanoo.
Artikkelissa hyödynnetään Nishimwen asiantuntemusta maahanmuuttotutkijana sekä hänen omaa pakolaiskokemustaan nuorena ylioppilaana Ruandasta Etelä-Afrikkaan aikana, jolloin kotimaassa ollut sisällissota oli juuri päättynyt.
Afrikka-liikkuvuusohjelmaan kuuluu myös työskentelyn jatkaminen vierailijatutkijan kotimaassa seuraavana vuonna. Vähäkangas matkustaa keväällä 2024 kuukaudeksi Johannesburgiin, jolloin yhteinen kirjoittaminen jatkuu paikallisen NRF:n (National Research Foundation) rahoittaman projektin aineistolla.
Nishimwe on tässä projektissa mukana tutkijana, ja siinä tutkitaan paikallisia uskonnollisia yhteisöjä ja niiden mahdollisuutta toivottaa pakolaisia tervetulleiksi toimintaansa ja uuteen yhteiskuntaan.
– Molemmat työstämämme artikkelit käsittelevät egalitarismin käsitettä eli pyrkimystä tasavertaisuuteen ja sen edistämiseen. Egalitarismin suora vastakohta on epätasa-arvo, mutta näissä julkaisuissa käsittelemme myös rasismia ja xenofobiaa eli egalitarismiin liittyviä negatiivisia tunteita ja toimintatapoja, Vähäkangas kertoo.
Helsinki vierailijatutkijan silmin
– Helsingissä kokemani rauhallinen kävely muistuttaa minua lapsuudestani Ruandasta, jolloin vielä saatoin kävellä rauhassa peruskouluun ja lukioon. Tällaiset rauhalliset hetket ovat harvinaisia monissa osissa maailmaa.
Clementine Nishimwe on Suomessa koulua käyvien tyttäriensä, Amyn ja Amelian, kanssa. Hän toivoo saavansa kontakteja tutkijakollegoihin, joilla on samantyyppisiä tutkimusintressejä. Hän on innostunut tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin, arvoihin ja uskontoihin, erityisesti diasporakirkkoihin ja -yhteisöihin.
Nykyisen oleskelunsa aikana Nishimwe on aktiivisesti mukana tutkimushankkeessa, jossa keskitytään uskonnollisiin arvoihin, joita kirkot edustavat Ukrainasta tuleville maahanmuuttajille.
– Tutkimustavoitteideni edistämiseksi minulla on mahdollisuus vierailla useissa helsinkiläisissä kirkoissa. Näillä vierailuilla saan tietoa Helsingin uskonnollisesta maisemasta ja uskonnollisten arvojen eletyistä kokemuksista yhteisössä.
Nishimwen mukaan akateemisten taitojen ja tutkimusvalmiuksien vahvistaminen on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
– Tutkimukseni liittyy erityisesti tavoitteeseen 5 (sukupuolten tasa-arvo), tavoitteeseen 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja tavoitteeseen 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot).
Etnografisen teologisen lähestymistavan ja sukupuolinäkökulman kautta, jossa keskitytään afrikkalaisten naisten teologiaan, Nishimwe pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja vähentämään eriarvoisuutta uskonnollisissa ja akateemisissa yhteyksissä.
– Lisäksi tutkimuksessani tarkastelen muuttoliikekokemuksia ja edistän tavoitetta 10 valottamalla syrjäytyneitä siirtolaisyhteisöjä.
Tavoite 16 täyttyy, kun Nishimwe tarkastelee uskonnollisia arvoja konfliktiympäristöissä, kuten muukalaisvihaa Johannesburgissa, edistää rauhaa, uskontojen välistä vuoropuhelua ja sovittelua.
– Hyödynnän tutkimuksessani vapautuksen teologiaa, joka tarkastelee kriittisesti kirkollisia ja yhteiskunnallisia käytäntöjä ja pyrkii nostamaan epätasa-arvon esiin.
Clementine Nishimwe on erittäin kiinnostunut yhteistyöstä ja hän pyrkii jatkuvasti laajentamaan tietämystään opetuksen ja oppimisen alalla.
– Lisäksi olen avoin tutkimaan mahdollisia tutkimusyhteistyömahdollisuuksia, jotka voivat hyödyttää molempien yliopistojemme jatko-opiskelijoita, Nishimwe päättää.