Usko talouspuheen ilosanomaan horjuu, arvioi taloustieteilijä Robert H. Nelson joulukuisella luennollaan Helsingin yliopistossa.
Talouspuheen analysoiminen uskonnollisena retoriikkana voi tuntua väkinäiseltä, mutta Robert H. Nelson oli toista mieltä.
Yhteydet näkyivät selvimmin marxilaisuudessa, joka lupasi vallankumouksen tuhoaman vanhan maailman sijalle maanpäällistä paratiisia. Oppi levisi 1900-luvulla uskonnon tavoin. Filosofi Paul Tillich kutsui Karl Marxia merkittävimmäksi teologiksi sitten Martti Lutherin, Nelson muistutti.
Yhdysvaltain 1800-luvun taloustieteilijät puolestaan kuvasivat talouskasvua pelastuksena. John Maynard Keynes puhui teollistumisen tuomasta talouskasvusta ihmiskunnan suurimpana muutoksena, joka vapauttaisi lapsenlapset sekä materiaalisesta kurjuudesta että näennäismoraalista.
— Tehokkuus oli uusi hyvä, joka toi rikkautta ja onnea, mutta tehottomuus kaikin keinoin vältettävää pahaa.
Uskonnollinen talouspuhe on Nelsonin mukaan kriisiytynyt viime aikoina. Esimerkiksi Kiinan vaurastumisen olisi pitänyt tuottaa maahan demokratiaa ja vapauksia, mutta näin ei ole käynyt.
Mistä merkitys elämälle?
Huoli ympäristöstä — Nelsonin sanoin ympäristöuskonto — kyseenalaistaa kasvun ilosanomaa. Myös Donald Trumpin vaalivoitto ja Ison-Britannian brexit saattavat olla merkkejä taloususkonnon hiipumisesta.
— Ihmisten usko talouskasvun lupaamaan maanpäälliseen paratiisiin näyttää horjuvan yhä pahemmin.
Ympäristöuskonnon ongelma taas on kielteisyys: ihminen nähdään ongelmana.
Yksi vaihtoehto voi olla perinteisen uskonnollisuuden paluu.
— Tiede on ollut hyvä selittämään maailmaa, mutta huonompi tarjoamaan elämälle merkitystä. Ehkä uskonto palaa vielä täyttämään tätä roolia.
Professori Janne Saarikivi, joka tunsi Nelsonin hyvin, kuvaa edesmennyttä taloustieteilijää tieteen outolinnuksi.
— Nelsonin ajatukset taloudesta ja uskonnosta olisivat ansainneet laajempaakin huomiota, Saarikivi arvioi.
Professori Nelson piti viimeisen luentonsa Helsingin yliopistossa Grammar of religion -symposiumissa 12.12.2018.