− Nykytutkimuksessa on osoitettu, että monella kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän alueella reformaatio ei muuttanut käytänteitä nopeasti, vaan muutokset tapahtuivat hyvinkin hitaasti, teemanumeron päätoimittaja Virpi Mäkinen toteaa.
Yksiselitteistä ei ole sekään, missä vaiheessa keskiaikaiset reformit muuttuivat reformaatioksi tai kuinka pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia voi vielä sanoa osaksi reformaatiota.
Teemanumeron artikkeleissa erityistä huomiota kiinnitetään reformaation moniin tulkintoihin ja vaikutusyhteyksiin.
”Mitkä olivat Lutherin motiivit ja päämäärät hänen reagoidessaan esimerkiksi juutalaiskysymykseen niinkin aggressiivisesti ja vihamielisesti kuin hän teki. Entä miksi Luther hyökkäsi koko paavi-instituutiota vastaan identifioimalla paavin itse antikristukseksi?”
Keskeisenä tarkastelukohteena on kysymys siitä, mitä luterilaisuus on nyt.
Anneli Portmanin mukaan perinteinen suomalais-luterilainen vähään tyytymistä korostava identiteetti on jatkuvassa törmäyskurssissa muualta meille tulleiden itseään korostavien ”photoshoppaus” ja ”pitchaus”-trendien kanssa.
− Voidaankin nähdä, että nyky-Suomessa on meneillään kulttuurinen köydenveto, kun vanha luterilainen vaatimattomuus törmää itsensä pidäkkeettömään esilletuomiseen ja yleisen kerskailun suotavuuteen.
Käsiteltävinä ovat lisäksi luterilainen oppi ja sen muuttuminen, luterilaisten kirkkojen ekumeeninen toiminta sekä luterilaisen kirkon rooli kansainvälisessä avustustyössä ja ympäristötoiminnassa.
− Pohjois-Amerikan luterilaisilta on lähtöisin esimerkiksi ajatus ekoreformaatiosta, jonka mukaan maailman ympäristöä vakavasti uhkaava ilmastonmuutos edellyttäisi reformaation kaltaista kokonaisvaltaista, monia yhteiskunnallis-taloudellisia elämänmuotoja koskevia, radikaalejakin muutoksia, Panu Pihkala kirjoittaa.
Reformaation tulkinnat ja vaikutukset -teemanumeron artikkelit:
- Virpi Mäkinen: Pääkirjoitus: Reformaation tulkinnat ja vaikutukset
- Raisa Maria Toivo: Pitkä reformaatio
- Jorma Hannikainen: Dominikaaninen perinne vaikutti pitkään reformaatioajan liturgisiin sävelmiin
- Jarmo Juntumaa: Luthers inställning till judarna under hans sista levnadsår
- Kaarlo Arffman: Lutherin suhde katoliseen kirkkoon ja paaviuteen
- Matti Myllykoski: Luterilaisuus: Vaikutuksia ja vastaanottoa, tulkintaa ja käyttöä
- Anneli Portman: Reformaation jäljet suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa
- Olli-Pekka Vainio: Opin saunassa
- Pekka Kärkkäinen: Luterilaiset ja muut tunnustuskunnat
- Ville Päivänsalo: Muuttuva luterilaisuus ja kansainvälinen avustustyö
- Panu Pihkala: Puhdasta oppia?
Lokakuun puolivälissä ilmestyvästä Teologisesta Aikakauskirjasta löytyvät aihetta laajemmin taustoittavat tutkimusartikkelit.