− Nykytutkimuksessa on osoitettu, että monella kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän alueella reformaatio ei muuttanut käytänteitä nopeasti, vaan muutokset tapahtuivat hyvinkin hitaasti, teemanumeron päätoimittaja
Yksiselitteistä ei ole sekään, missä vaiheessa keskiaikaiset reformit muuttuivat reformaatioksi tai kuinka pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia voi vielä sanoa osaksi reformaatiota.
Teemanumeron artikkeleissa erityistä huomiota kiinnitetään reformaation moniin tulkintoihin ja vaikutusyhteyksiin.
”Mitkä olivat Lutherin motiivit ja päämäärät hänen reagoidessaan esimerkiksi juutalaiskysymykseen niinkin aggressiivisesti ja vihamielisesti kuin hän teki. Entä miksi Luther hyökkäsi koko paavi-instituutiota vastaan identifioimalla paavin itse antikristukseksi?”
Keskeisenä tarkastelukohteena on kysymys siitä, mitä luterilaisuus on nyt.
− Voidaankin nähdä, että nyky-Suomessa on meneillään kulttuurinen köydenveto, kun vanha luterilainen vaatimattomuus törmää itsensä pidäkkeettömään esilletuomiseen ja yleisen kerskailun suotavuuteen.
Käsiteltävinä ovat lisäksi luterilainen oppi ja sen muuttuminen, luterilaisten kirkkojen ekumeeninen toiminta sekä luterilaisen kirkon rooli kansainvälisessä avustustyössä ja ympäristötoiminnassa.
− Pohjois-Amerikan luterilaisilta on lähtöisin esimerkiksi ajatus ekoreformaatiosta, jonka mukaan maailman ympäristöä vakavasti uhkaava ilmastonmuutos edellyttäisi reformaation kaltaista kokonaisvaltaista, monia yhteiskunnallis-taloudellisia elämänmuotoja koskevia, radikaalejakin muutoksia,
Reformaation tulkinnat ja vaikutukset -teemanumeron artikkelit:
- Virpi Mäkinen:
- Raisa Maria Toivo:
- Jorma Hannikainen:
- Jarmo Juntumaa:
- Kaarlo Arffman:
- Matti Myllykoski:
- Anneli Portman:
- Olli-Pekka Vainio:
- Pekka Kärkkäinen:
- Ville Päivänsalo:
- Panu Pihkala:
Lokakuun puolivälissä ilmestyvästä