Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2024.
Eduskuntatalon pylväisiin ruiskutettiin punaista maalia syyskuun 25. päivän aamuna.
Tätä tekoa voi tarkastella niin sanotun taidevandalismin valossa. Sillä viitataan siihen, että aktivistit liimaavat itsensä kiinni tai heittävät väriä maailmankuulujen taiteilijoiden maalausten päälle. Teot eivät ole ilkivaltaa, vaan harkittuja protesteja, joiden tekijät eivät pakene paikalta.
Tunnettu viimeaikainen tapaus oli Lontoon National Galleryssä 14.10.2022, jolloin Just Stop Oil -ryhmän kaksi jäsentä heitti tomaattikeittoa Vincent van Goghin Auringonkukkia-sarjaan (1888) kuuluvan maalauksen päälle.
Ihaillut auringonkukat eivät vahingoittuneet, eivät myöskään pylväät. Eduskuntatalo on toki vallan keskus, mutta se on myös J. S. Sirénin suunnittelema rakennustaiteen teos (1931), jonka huomioarvo Suomessa rinnastuu tunnettujen maalausten kulttuuriseen merkitykseen Euroopan merkittävissä museoissa.
Gaza ja Picasso
Taiteen hyödyntämisellä poliittisen huomion saavuttamiseksi on pitkät perinteet, ja taidehistoria on aina myös historiankirjoitusta rikkomisesta ja vaurioista. Nykyaktivismi eroaa aiemmista siinä, että teoksia ei ole tarkoituskaan vahingoittaa.
Jotkut kokivat pylväiden värjäyksen olleen uhkaus demokratian pyhättöä vastaan ja jopa vertautuvan Yhdysvaltojen kongressitalon mellakkaan 6.1.2021. Mutta aivan kuten tomaattikeittoa ei heitetty kenenkään kasvoille, ei maaliakaan viskottu päin ihmisiä.
Punainen on tehokas väri, ja se on joillekin myrkkyä jo itsessään. Just Stop Oil -ryhmän käyttämällä oranssilla — jolla vastikään värjättiin Stonehengen neoliittisia kivipaaseja — ei ehkä olisi ollut samaa vaikutusta.
Tomaattikeittoa Lontoossa heittänyt nuori Phoebe Plummer sai juuri kaksi vuotta vankeutta. Maalaustaiteen, arkkitehtuurin tai kulttuuriperinnön asettaminen poliittisten tekojen alustaksi kuitenkin laajenee: Lontoon National Galleryssä asetettiin lokakuun 9. päivänä 2024 gazalaisäidin ja lapsen valokuva Pablo Picasson äitiä ja lasta kuvaavan Maternité-maalauksen (1901) päälle.
Eduskuntatalo on Suomen van Gogh, Picasso tai Stonehenge.
Kirjoittaja on taidehistorian vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.