Virolaisten lähihistoriasta kertova Sofi Oksasen Puhdistus kuvaa tutkija Tiina Ikosen mukaan rikkaalla tavalla henkilöhahmojen ulkonäköä, pukeutumista ja taitoja. Kuvaus kietoutuu tarinan tapahtumiin ja päähenkilöiden kohtaloihin sekä Viron historiaan.
Ikonen on huomioinut tutkimuksessaan tuotannoissa työskennelleiden ja katsojien näkemykset puvustuksesta. Tutkimuksen lähdeaineistona oli mm. sovituksissa työskennelleiden haastatteluita, Puhdistus-teoksiin ja -sovituksiin liittyviä lähteitä (esim. käsikirjoitukset, puvustusluonnokset ja käsiohjelmat), yleisökyselyitä ooppera- ja elokuvakatsojille sekä pukeutumishistoriaa.
Suomalaiset ja virolaiset tulkitsevat puvustusta eri tavoin
– Puhdistuksen näyttämö- ja elokuvasovitusten työryhmät lähestyivät ja rakensivat sovituksia virolaisten lähihistoriasta kertovina esityksinä. Samalla he halusivat myös kertoa yleisinhimillisen tarinan ihmisen valinnoista rakkauden ja vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Tämä vastasi pääosin myös suomalaiskatsojien kokemuksia, Tiina Ikonen kertoo.
Sovitusten puvustukset ilmensivät roolihenkilöitä erilaisilla keinoilla, muun muassa rooliasujen mallilla, värillä ja lukumäärällä.
– Esimerkiksi Puhdistuksen päähenkilön Aliiden ja tämän sisaren Ingelin ooppera- ja elokuvapuvustukset ilmensivät sisarusten kohtaloa, ulkomuotoeroa sekä hyvyyden ja kauneuden välistä yhteyttä. Ne korostivat neuvostovaltaan taipuvan ja sisarensa pettävän Aliiden arkisuutta ja Virolle uskollisen Ingelin kauneutta ja naisellisuutta.
Suomalaisyleisö katsoi sovituksia ja puvustuksia ennen kaikkea suomalaistekijöiden rakentamina taiteellisina tulkintoina Viron historiasta ja ihmisyydestä ylipäätään. Sovituksissa työskennelleet virolaiset saattoivat sen sijaan lähestyä puvustusta dokumentaarisempana. Esimerkiksi roolivaatteen huonokuntoisuus saatettiin kokea virheenä eikä puvustuksen yhtenä ilmaisukeinona. Tämä kertoo Ikosen mukaan pukeutumisen ja puvustuksen merkitysten kontekstisidonnaisuudesta ja pukeutumisen tärkeydestä osana virolaiskansallista identiteettiä ja historiaa.
Uusi näkökulma puvustus- ja pukeutumistutkimukseen
Väitöstutkimus vahvistaa vielä varsin vähäistä käsityötieteellistä puvustustutkimusta. Se tarjoaa uuden näkökulman tarkastelemalla puvustuksen, kaunokirjallisen pukeutumiskuvauksen sekä arkielämän pukeutumisen välisiä yhteyksiä osana historiallisia näyttämö- ja elokuvasovituksia.
Tiina Ikosen mukaan pukeutumishistorialla sekä sitä kuvaavalla kaunokirjallisuudella ja puvustuksella voi olla yhteys kansakunnan historiakäsitykseen.
– Pukeutumisen ilmenemismuodot ansaitsevat enemmän huomiota osana historiantutkimusta sekä elokuva- ja teatteritutkimusta sekä sellaisen monisyisemmän pukeutumishistorian esiin tuomista, joka tarkastelee esimerkiksi pienten kansojen tai ihmisryhmien pukeutumistoimintaa ja -tavoitteita.
Tutkimus tarkasteli Sofi Oksasen Puhdistus-tarinan kolmea sovitusta: Puhdistus-näytelmän kantaesitystä Suomen Kansallisteatterissa 2007 (käsikirjoitus Sofi Oksanen, ohjaus Mika Myllyaho, puvustus Eliisa Rintanen), Puhdistus-oopperan kantaesitystä Suomen Kansallisoopperassa 2012 (käsikirjoitus ja sävellys Jüri Reinvere, ohjaus Tiina Puumalainen, puvustus Marjaana Mutanen) ja Solar Filmsin 2012 valmistunutta Puhdistus-elokuvaa (käsikirjoitus Marko Leino ja Antti J. Jokinen, ohjaus Antti J. Jokinen, puvustus Anna Vilppunen).
***
KM Tiina Ikonen väittelee 9.11.2018 kello 14 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Suomalainen virolainen tarina - Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Minna Uotila, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.