Jordanialaisesta Petran rauniokaupungista löytyneet hiiltyneet papyrukset avasi työryhmä Helsingin yliopistossa professori Jaakko Frösénin johdolla. Viisiosaisen julkaisusarjan The Petra Papyri viimeinen osa julkistettiin lokakuussa 2018 Yhdysvaltain tutkimusinstituutissa Ammanissa. Kaikkien tutkijoiden käytettävissä ovat nyt kreikkalaisten tekstien lisäksi niiden englanninkieliset käännökset, johdannot ja selitykset.
Uutta tietoa Rooman valtakunnan arkipäivästä
Petran tekstit kohauttivat tiedemaailmaa, koska antiikin arkipäivästä kertovia dokumentteja on julkaistu Egyptistä kymmeniä tuhansia, mutta muualta Rooman valtakunnasta äärimmäisen vähän. Näin laajan arkiston löytyminen antaa tutkijoille mahdollisuuden verrata, ovatko papyruksissa esiintyvät ilmiöt olleet yleisiä Välimeren alueella vai rajoittuneet pelkästään Egyptiin.
Petran papyrukset todistavat, että kirjurit laativat pääosin samanlaisia asiakirjoja ympäri Välimerta. Jotkut Konstantinopolissa päätetyt juridishallinnolliset uudistukset otettiin kuitenkin Palestiinassa käyttöön nopeammin kuin Egyptissä. Tutkijat yllätti myös Petrassa noudatettu outo käytäntö, jonka mukaan maaomaisuuden siirto rekisteröitiin veroluetteloihin vasta vuosia kaupan jälkeen. Vastaavaa ilmiötä ei tunneta mistään muualta Rooman valtakunnasta.
Petra tuhoutui luultua myöhemmin
Arkiston päähenkilö on Theodoros Obodianoksen poika, joka eteni kirkollisella uralla aina arkkidiakoniksi asti. Tekstit kertovat paljon hänen perheestään ja sen omistuksista, viljelymaasta, taloista ja orjista. Dokumenteissa esiintyy yli sata miespuolista henkilöä ja noin 20 naista. He edustavat Petran maataomistavaa luokkaa, kirkonmiehiä ja sotilaita.
Kyseessä on perhearkisto, jossa on ennen kaikkea omaisuuden siirtoon ja verotukseen liittyviä asiakirjoja 500-luvun kristillisestä Petrasta. Petran piti yleisen käsityksen mukaan olla jo tuhoutunut vuosina 363 ja 551 tapahtuneissa maanjäristyksissä ja kokonaan hylätty. Koska arkiston ajoitetut tekstit yltävät 530-luvulta 590-luvulle ja kaupungin hallinto toimii normaalisti, vanha teoria on selvästi virheellinen. Lopullinen tuho tapahtui aikaisintaan 600-luvulla.
Petran väestö oli monikielistä
Petran papyrusrullat ovat poikkeuksellisen pitkiä, pisin niistä n. 8,5 metriä. Kaksi rullista käsittää yli 500 riviä kreikankielistä tekstiä. Petran väestö puhui kuitenkin nabatean kieltä, joka oli läheistä sukua aramealle ja arabialle. Monet paikannimet taas ovat arabiaa, joten Petran väestö vaikuttaa olleen kaksi- tai kolmikielistä. Koska kaikki on kirjoitettu kreikan aakkosilla, joissa vokaalitkin ovat luettavissa, arkisto antaa uutta tietoa arabian kielen historiasta ennen islamia, erityisesti paikallisesta ääntämisestä ja murre-eroista.
Papyrustekstit antoivat vihjeen myös pyhiinvaelluskeskuksesta läheisen Aaroninvuoren ylätasangolla. Siellä suomalainen kaivausryhmä on kaivanut esiin vanhan nabatealaisen temppelin sekä sen raunioille 400-luvulta lähtien rakennetun Aaronin pyhiinvaelluskeskuksen. Suomen Tiedeseura on kustantanut aiheeseen liittyen kolmiosaisen julkaisusarjan Petra – The Mountain of Aaron.
Lisätietoja: professori emeritus Jaakko Frösén, 040 7028512; dosentti Antti Arjava, antti.arjava@skr.fi, puh. 050 3857600