Kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka yhteyshenkilönä toimii dosentti Michael Laakasuo, tutki ihmisten kahdenvälisten suhteiden merkitystä ystäväryhmissä ja sitä onko persoonallisuuden piirteiden samankaltaisuudella positiivinen vaikutus näiden suhteiden muodostumiseen.
Tutkimuksen mukaan yksilöiden samankaltaisuus neuroottisuuden (naisilla) ja tunnollisuuden (erityisesti miehillä) persoonallisuuspiirteiden alueella ennustaa ryhmän muodostumista. Persoonallisuuksien samankaltaisuus myös korreloi ryhmän onnistumisen kanssa. Samankaltaisuus tunnollisuuden persoonallisuuspiirteiden osalta liittyy erityisesti toiminnan muotoutumiseen miesryhmissä.
– Voi ajatella, että lentokapteenit viihtyvät keskenään ja hipit keskenään, paremmin kuin sekaryhmässä, dosentti Michael Laakasuo tiivistää tutkimustuloksen.
Opiskelijaryhmiä tutkittiin pitkin lukuvuotta
Tutkimuksessa hyödynnetään erään eurooppalaisen yliopiston oppilaskuntien parissa kerättyä dataa (10 mies- ja 15 naisryhmää), jossa on tarkasteltu useiden persoonallisuuspiirteiden yhteyttä ryhmien muodostumiseen. Onnistumista mitattiin yksilötasolla laskemalla, kuinka paljon ryhmäläiset omaksuivat ryhmänsä symboleita tai tunnuksia vaatetukseensa ja muuhun yleiseen habitukseensa. Tämän lisäksi mitattiin myös sitä, miten läheiseksi ihmiset kokivat ryhmän.
Osanottajien sosiaalisten suhteiden ja persoonallisuuden perustaso mitattiin lukuvuoden alussa, jolloin yliopiston sisäisiä uusia ystävyyssuhteita ei vielä ollut luotu. Mittaus tarkastettiin ensimmäisen periodin ja koko lukukauden jälkeen. Mittaukseen sisällytettiin kysymyksiä muun muassa osanottajien sosioekonomisesta taustasta, elämäntyylistä, sosiaalisesta elämästä, tavoitteista sekä persoonallisuudesta. Aineistolle tehtiin tilastollisia analyyseja, käyttäen regressioanalyysia sekä yksisuuntaisia varianssianalyyseja.
Vastaava havainto myös esimerkiksi simpansseilta
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ulospäinsuuntautuneisuuden, suostuvaisuuden ja avoimuuden piirteet ennustavat ystävyyssuhteiden muodostumista nuorilla aikuisilla sekä aikuisilla, kun taas neuroottisuuden ja tunnollisuuden piirteiden kohdalla ei ole löydetty vastaavaa yhteyttä.
Persoonallisuuden piirteiden samankaltaisuuden on aikaisemmassa tutkimuksessa esitetty helpottavan kognitiivista prosessointia vähentämällä kognitiivista kuormaa ryhmän koordinoimisessa.
Muiden sosiaalisten lajien (esim. simpanssit, hevoset) tutkimuksesta on selvinnyt, että samankaltaisten persoonallisuuksien piirteiden omaavia ja samalla sosiaalisen hierarkian tasolla olevia suositaan suhteessa muihin ryhmän jäseniin.
Yhteystiedot:
Michael Laakasuo
Michael.Laakasuo@helsinki.fi
+358 44 5181521