Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.
Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen kokee yhä ihmetystä ja intoa Slaavilaisessa kirjastossa.
— Jos vain on aikaa, voi olla varma, että tekee löytöjä kuin sienimetsässä sopivana syksynä.
Kirjaston ainutlaatuiseen aineistoon kuuluu varhaisia journaaleja sekä käännöksiä ja 1800-luvun alun kirjallisuuskeskustelua. Jos 1800-luvun suuret kertojat kiinnostavat, voi lehteillä vaikkapa Ivan Turgenevin kertomusten ensipainoksia.
Kun Venäjälle ei nyt pääse, kokoelma on pelastusrengas myös ulkomaisille tutkijoille.
— Meillä ei ole hätää. Hätä on Oxfordissa ja Cambridgessa.
Huttusen toimittama kirja Henkinen muuri — Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930 (SKS) ilmestyi toukokuun lopulla. Tutkimuksessa paljastui, että kirjallisuussuhteita on ollut paljon enemmän ja aiemmin kuin on tiedetty. Keskustelua venäläisestä kirjallisuudesta käytiin Suomessa jo 1800-luvun alussa. Esimerkiksi Nikolai Karamzinin teoksista on löytynyt ennen tuntemattomia käännöksiä.
— Raja on valtava yhdistävä tekijä silloin kun se yhdistää ja valtava erottava tekijä kun se erottaa. Venäjä on Suomelle lähin vieras, joka määrittää meille vierauden käsitteen.
Venäjän osaaminen on edelleen tärkeää
Huttunen itse ahmi jo nuorena Dostojevskia, kuunteli venäläistä rockmusiikkia ja käänsi sanoituksia. 1990-luvulla hän opiskeli ja työskenteli pitkiä aikoja Pietarissa.
Huttusta on kiinnostanut niin 1920-luvun avantgarde kuin myöhäisen neuvostokauden kokeellinen kirjallisuus, kuten Lev Rubinsteinin tuotanto.
— Venäläinen avantgarde menee äärimmilleen, julistautuu itsestään syntyneeksi. Se kiinnostaa minua pohjattomasti.
Sota on järkyttänyt tutkijoita ja saanut opiskelijat empimään alanvalintaa.
— Venäjän osaaminen on yhä erittäin tärkeää niin turvallisuuden kuin kulttuuripolitiikan näkökulmasta, professori korostaa.
Tomi Huttunen ei nyt kaipaa Venäjälle. Niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu, on turha ikävöidä tuttuja venäläisiä arkistoja ja muita arvokkaita kohteita.
Slaavilainen kirjasto tuli 100 vuotta sitten osaksi Helsingin yliopiston kirjastoa, nykyistä Kansalliskirjastoa. Merkkivuotta juhlistaa muun muassa kansainvälinen Paikan henki -symposium 23.8.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.