– Museot ovat viime vuosina kehittäneet turvallisen tilan periaatteita sekä Suomessa että maailmalla, kertoo kansatieteen yliopistonlehtori Pia Olsson, yksi European Metropolitan Cultures -kurssin opettajista.
– Saimme mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Lahden yliopistokampuksen ja Lahden museoiden kanssa. Lahteen avattiin uusi taidemuseo Malva vuoden 2022 keväällä, ja yhteistyössä ideoimme kurssitehtäväksi turvallisen tilan periaatteiden kehittämisen myös Lahden museoihin.
Syksyllä 2022 järjestetylle kurssille osallistui Urban Studies and Planning -maisteriopiskelijoiden lisäksi monitieteinen ja monikansallinen opiskelijajoukko. Mukana oli Helsingin yliopiston humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä, Aalto-yliopiston design-opiskelijoilta ja sekä paljon vaihto-opiskelijoita eri maista ja eri tieteenaloilta.
Seitsemän viikon kurssi koostui vierailuluennoista, ryhmätöistä ja kahdesta vierailusta Lahden museoihin sekä asiantuntijoiden paneelikeskustelusta. Joulukuussa opiskelijaryhmät esittelivät lopputyönsä ja konkreettiset ehdotuksensa Lahden museoille.
– Oli tärkeää, että pääsimme kaksi kertaa matkustamaan ja viettämään päivän Lahdessa. Tutustuimme paitsi museoihin, myös toisiimme paljon paremmin kuin vain luentojen yhteydessä, sanoo Rick Bonnie, museologian yliopistonlehtori, toinen kurssin opettajista.
– Museomaailma oli monille opiskelijoille aivan uusi, mutta turvallinen tila on ajankohtainen aihe, josta opiskelijoilla on paljon tietoa ja näkemyksiä, radikaalejakin. Opettajillekin tämä oli hieno, interaktiivinen oppimiskokemus.
Turvallinen tila on tärkeä, mutta monimutkainen asia
Opiskelijat perehtyivät turvallisen tilan käsitteeseen ja periaatteisiin monista eri suunnista. Jotkut ryhmät haastattelivat museoiden työntekijöitä ja asiakkaita, tekivät kyselytutkimusta, toiset miettivät miten museot voisivat parantaa somenäkyvyyttään ja tavoittaa sitä kautta uusia asiakasryhmiä ja toiset tutkivat mitä muissa museoissa on turvallisen tilan periaatteiden osalta tehty.
Turvallinen tila voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita lähtien siitä mitä pääsylippu maksaa siihen, miten museon tiloissa ja toiminnassa on otettu huomioon esimerkiksi aistiyliherkät vierailijat.
Opiskelija Henri Pakarisen ryhmä päätyi tarkastelemaan museoiden turvallisuutta järjestyksen ylläpidon näkökulmasta.
– Museoissa järjestystä ylläpitävät turvallisuusfirmat, mikä ei välttämättä lisää kaikkien asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Vartijoilla on univormut ja joillakin voi olla huonoja kokemuksia vartijoista, Pakarinen kertoo ryhmänsä alkuhavainnoista.
– Haastattelimme Malvan työntekijöitä ja asiakkaita ja tulimme siihen tulokseen, että asioita voisi parantaa monella tavalla, ennen kaikkea lisäämällä yhteistyötä ja tietoa. Ehdotimme, että museo ja vartiointifirma olisivat tiiviimmässä yhteistyössä, jotta kaikilla olisi yhteinen käsitys esimerkiksi siitä, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Asiakkaita varten suosittelimme nykyistä selkeämpi ohjeistuksia.
– Sen opin, että turvallinen tila on tärkeä, mutta todella monimutkainen asia. Kurssilla tuli eteen myös se, että muutos ei ole helppoa eikä kaikkeen pysty itse vaikuttamaan. Esimerkiksi museoiden lippujen hintoihin ei voi noin vain tehdä muutoksia uusien kävijäryhmien, esim. vähävaraisten, saamiseksi museovieraiksi, Henri Pakarinen kertoo.
Pia Olssonin mukaan Lahden museoissa oltiin tyytyväisiä opiskelijoiden lopputöihin ja niiden sisältämiin näkökulmiin turvallisen tilan luomiseksi kaikille.
– Museot tekevät paljon työtä tarjotakseen avoimen ja turvallisen paikan mahdollisimman laajalle yleisölle. Tämän kurssin tarkoitus oli tukea tätä työtä, Pia Olsson sanoo.