Miksi rikoskirjallisuus houkuttaa, yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu Riikonen?
— On kiehtovaa nähdä rikollisten maailmasta kaikkea, miltä on itse jollakin tavalla turvassa. Dekkarissa rikos voi olla erittäin taitavasti suunniteltu ja etsivät voivat ratkaista sen vielä oivallisemmin. Rikollishahmot ovatkin aina kiehtoneet ihmisiä.
Millaisia dekkareita nyt luetaan?
— Pohjoismainen ja erityisesti ruotsalainen dekkarikirjallisuus on jo pitkään kiinnostanut. Ei-pohjoismaista lukijaa niissä voi kiehtoa yhteiskunnan erilaisuus, mutta suomalaiselle lukijalle löytyy myös tuttuja piirteitä.
— Naisetsivien ja -poliisien asema on vahvistunut. Näin poliisin toiminnan kautta käsittelyyn tulee esimerkiksi naisen asema yhteiskunnassa ja erityisesti poliisiyhteisössä.
Salapoliisiromaaneja tutkinut filosofian tohtori Paula Arvas, mikä selittää dekkareiden suosion viimeaikaista kasvua?
— Suoratoistopalvelut ovat totuttaneet ihmisiä ahmimaan niin monta jaksoa kerralla kuin haluaa. Sama näkyy nyt äänikirjoissa. Kun ihminen löytää mieleisensä dekkarin, äänikirjapalvelussa voi kuunnella koko sarjan.
— Samalla myös vanhoja dekkareita on julkaistu uudestaan äänikirjoina, jolloin uudenlainen yleisö voi löytää ne.
Miten pandemian tuottamat poikkeusolot näkyvät kirjojen suosiossa?
— Vertaisin näitä paria koronavuotta toisen maailmansodan aikaan, jota olen tutkinut. Sota-aikana Suomessa luettiin erittäin paljon viihdekirjallisuutta, koska vallalla oli tanssi- ja huvittelukielto. Nykyisinkin vastaavat kiellot näkyvät selvästi kirjakustantamoiden myyntitilastoissa. Ihmiset lukevat ja kuuntelevat paljon dekkareita, romanttisia kirjoja ja myös muuta kirjallisuutta.
Mikä on nyt suosituin rikoskirjallisuuden lajityyppi?
— Niitä on monia. Viime vuosina on syntynyt hybridejä eri lajeista. Päähenkilönä voi olla poliisi, joka saattaa kuitenkin toimia yhtä itsenäisesti kuin yksityisetsivä. Juoni voi olla yhtä nopea ja monimutkainen kuin trillerissä.
Mitä dekkarit kertovat yhteiskunnastamme?
— Dekkareissa tuodaan esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja meitä ympäröiviä uhkia. Dekkarit voivat käsitellä päätöksentekoa tai globalisaatiota. Ne voivat myös kyseenalaistaa vallitsevia asenteita.
Mitä dekkaria kannattaisi kokeilla?
— Suosittelen esimerkiksi Virpi Hämeen-Anttilan Kuka kuolleista palaa -kirjaa. Historiallinen Helsinki-kuva ja ihmissuhteet ovat kiinnostavia.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2021.