Teksti on julkaistu Kirjat-palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/04/16.
Viime vuosina vastaan on tullut useita populaarihistorian teoksia, joissa maalataan ihmiskunnan historiaa leveälla pensselillä kivikaudelta nykypäivään. Trendin aloittajana pidetään usein Jared Diamondia, mutta hyvin samankaltaisia kirjoja ovat olleet William J. Bernsteinin A Splendid Exchange: How Trade Shaped the World (2008), Ian Morrisin Why the West Rules — For Now (2010) sekä useat Niall Fergusonin kirjat.
Nyt joukkoon liittyy Jerusalemin Hebrew-yliopiston historian professori Yuval Harari. Hän aloittaa tarkastelunsa ”biologian aikakaudelta”, jolloin ihminen oli eläin muiden joukossa, ja jatkaa sitä nykyhetkeen ja sen ohi pohdintoihin ”eläimestä jumalaksi muuttuneen” Homo Sapiensin mahdollisesta seuraajasta.
Kyse on suurista linjoista, jotka Harari hahmottaa ihmisen kolmen vallankumouksen kautta. Kognitiivinen vallankumous noin 70 000 vuotta sitten muutti ihmisen maailman mahtavimmaksi eläimeksi.
Maanviljelyksen vallankumous 12 000 vuotta sitten sitoi ihmisen turpeeseen, mutta mahdollisti väestökasvun ja joutilaan eliitin. Lopulta tieteellinen vallankumous 500 vuotta sitten loi pohjan ihmisen nousulle koko muun luonnon yläpuolelle.
Pelkän historiankirjoituksen lisäksi Harari pohtii sitä se, mitä iloa kaikesta tästä oli. Olemmeko nyt onnellisempia kuin kivikautiset esi-isämme? Entä mihin ihmiskunta aikoo voimiaan käyttää? Ainakaan moraalisesti emme saa puhtaita papereita: Harari määrittelee nykyiset tuotantoeläimet maailmanhistorian onnettomimmiksi olennoiksi.
Jos alussa mainitut kirjat ovat tuttuja, Harari ei ehkä tarjoa valtavasti uutta, mutta näkökulma on silti raikas. Sapiens onkin kiehtovaa luettavaa kaikille historian suurista linjoista kiinnostuneille.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa Yliopisto-lehti ja rakastu tieteeseen.