Kanerva Lattu tutkii suomalaisten muslimi- ja kristittytaustaisten nuorten käsityksiä toisistaan ryhmänä. Islam mielletään aiemman tutkimuksen mukaan epäsuomalaiseksi uskonnoksi, kun taas kristinusko on helpommin yhdistettävissä suomalaisuuteen.
– Uskonto kietoutuu näin mielenkiintoisella tavalla kansallisuuteen ja enemmistö-vähemmistö-asetelmaan. Siksi kyse ei ole vain uskontojen välisistä käsityksistä, Lattu toteaa.
Muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kielteisesti
Latun tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat stereotypia ja metastereotypia. Stereotypia on yleistävä arvio jostakin ryhmästä ja metastereotypia on käsitys siitä, mitä muut ajattelevat omasta ryhmästä. Suomessa muslimit ovat todennäköisesti tietoisia heihin kohdistuvista asenteista. Enemmistö saattaa olla tietoinen siitä, miten se kohtelee vähemmistöä.
Stereotypioiden ja metastereotypioiden tutkiminen on tärkeää yhdenvertaisuuden vuoksi.
– Suomessa - ainakin juhlapuheissa - yhdenvertaisuus on tärkeä arvo, mutta voidaan kysyä, toteutuuko yhdenvertaisuus oikeasti esimerkiksi työelämässä tai koulussa, jos ihmisillä on kielteisiä käsityksiä toisen edustamasta ryhmästä, Lattu pohtii.
Lattu osoittaa muun muassa, että muslimitaustaiset nuoret arvioivat tulevansa nähdyksi kristittyjen silmin todella kielteisessä valossa.
Myös kristittytaustaiset nuoret odottavat lähinnä kielteisiä mielipiteitä muslimeilta kristityistä. Toisaalta kumpaankin ryhmään kuuluvat nuoret arvioivat toistensa ryhmää pääosin positiivisilla ilmaisuilla. Ne kristittytaustaiset nuoret, joilla on eri tavoin uskovia kavereita, suhtautuvat muslimeihin muita myönteisemmin.
Mitä muut minusta ajattelevat?
Latun tutkimuksen mukaan nuoret liittävät kristittyihin ja muslimeihin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyvät statuseroihin ryhmien välillä.
– Näitä piirteitä ovat esimerkiksi suomalainen, maahanmuuttaja, etuoikeutettu, syrjitty.
Nuorten ilmaisemat käsitykset paljastavat, että nuoret ovat havainneet enemmistö-vähemmistö-asetelman. Kristittytaustaiset esimerkiksi ajattelevat, että muslimien mielestä kristityt ovat suvaitsemattomia ja haluttomia ottamaan toisia huomioon. He tulevat samalla paljastaneeksi, että heidän mielestään muslimit saattavat kokea, ettei kristittyjen kanssa ole helppo tulla toimeen. Kristityt olisivat vastausten mukaan muslimien mielestä lisäksi väärällä tavalla ajattelevia, esimerkiksi vääräuskoisia.
– Yleensä ihmisille ei ole ollenkaan miellyttävä kokemus, jos kokee tulleensa nähdyksi stereotypian kautta.
Muslimitaustaiset nuoret itsekin sijoittavat itsensä altavastaajan asemaan, kun heidän mielestään positiivisesti kuvailtu enemmistö arvioi, että muslimit ovat radikalisoituneita terroristeja ja piittaamattomia muista.
Tutkimusta voidaan soveltaa myös koulutuksessa
– Tutkimukseni antaa aihetta pohtia PISA-tulosten eroja enemmistön ja vähemmistön välillä. Jos muslimitaustaiset nuoret odottavat kielteisiä arvioita enemmistöltä, se voi aiheuttaa stressiä ja siten vähentää mahdollisuutta käyttää kaikkea sitä kapasiteettia, jota kouluoppiminen vaatii. Enemmistön kohdalla tilanne ei ole sama, koska heidän asemansa koulutusjärjestelmässä on vahvempi.
Kanerva Latun väitöstutkimus voidaan yhdistää nykypoliitikkojen ympärillä pyörineeseen rasismikeskusteluun. Keskustelussa ei erikseen korostettu juuri muslimeja, mutta se paljasti oletettuja statuseroja eri ryhmien välillä.
– Tutkimukseni antaa siis aihetta pohtia, miten yhteiskunnan eri osa-alueilla puhutaan eri ryhmistä ja miten nämä käsitykset vaikuttavat nuorten käsityksiin. Se, että edes päädytään sellaiseen tilanteeseen, jossa tarvitaan viime syksyn kaltaisia rasismitiedonantoja, ei ole omiaan vahvistamaan nuorten kykyä nähdä toinen ryhmä positiivisessa valossa.
Teologian maisteri Kanerva Lattu väitteli 22.3.2024 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth.
Väittelijän yhteystiedot
Kanerva Lattu, 044 205 4773, kanerva.lattu@helsinki.fi