Monitieteisen Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksen (RCD) tutkimusnäkökulman keskiössä ovat sukupuoleen liittyvät kysymykset. RCD on aloittanut toimintansa vuonna 2018, ja se toimii Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
RCD-tutkimuskeskusta on tuettu kansainvälisin lahjoitusvaroin. Niiden ansiosta on voitu palkata myös kaksi post doc -tutkijaa. Didem Abaday on islamiin ja islamilaiseen feminismiin perehtynyt tutkija. Teemu Pauha on sosiaalipsykologi, joka tutkii uskonnollista identiteettiä ja uskontoryhmien välisiä suhteita Euroopassa.
Muslimifeministit luovivat yhteisöjen välillä
Didem Abadayn tutkimus musliminaisten pukeutumisesta yhdistää uskontotiedettä, politiikantutkimusta ja sukupuolentutkimusta. Se haastaa yksinkertaistavia käsityksiä, joiden mukaan muslimivähemmistön islamilainen pukeutuminen nähdään joko alistetun naisen symbolina tai merkkinä onnistuneesta integraatiosta.
– Länsimaisessa diasporassa elävät musliminaiset hyödyntävät vaatetuksen väriä, kuvioita, tyyliä ja niiden merkityksiä luoviessaan monimutkaisessa tunneympäristössä. Vaatetus on sekä uskonnon harjoittamista että kulttuurinen työkalupakki epätasa-arvoisessa ympäristössä toimimiseen. Pukeutumiseen liittyy voimaantumisen, toimijuuden ja toivon tunteita, mutta myös pelkoa, ahdistusta ja haavoittuvuutta.
Seuraavassa projektissaan Abaday keskittyy muslimifeministien digitaaliseen aktivismiin Suomessa ja Turkissa.
– Tutkin muslimifeministien toimintaa digitaalisilla alustoilla, blogeissa, sosiaalisessa mediassa ja uutissivustoilla. Tämän kaltainen aktivismi tuottaa tilaa uudenlaisille viestinnän tavoille.
Suomalaisuuden merkityksiä sovitetaan uskonnolliseen identiteettiin
Teemu Pauhan tutkimuskohteet liittyvät pääosin uskonnolliseen identiteettiin, uskontoryhmien välisiin suhteisiin ja islamiin Euroopassa.
– Väitöskirjassani tutkin nuorten suomalaismuslimien kansallisia ja uskonnollisia identiteettejä. Selvisi, että nuoret liittivät suomalaisuuteen monenlaisia merkityksiä. Kristinusko ja runsas päihteidenkäyttö olivat piirteitä, joita tutkittavani vierastivat, mutta hyveisiin kuten rehellisyyteen oli helpompi samaistua.
Pauhan tämänhetkinen tutkimus liittyy nuoriin shiiamuslimeihin Suomessa ja Koraanin rooliin heidän arjessaan. Sunnalaisuus ja shiialaisuus ovat islamin kaksi päähaaraa. Maailman muslimeista noin 10-20 prosenttia on shiioja. Shiiat ovat sunneja useammin painottaneet Koraanin tekstin kätkettyjä merkityksiä.
– Oman arvioni mukaan jopa neljäsosa Suomen muslimeista saattaa olla shiioja, mutta heistä ei toistaiseksi ole tehty juuri lainkaan tutkimusta.
Ainutlaatuinen tutkimusympäristö
Sekä Abaday että Pauha kiittävät teologista tiedekuntaa tutkimusympäristönä. Se on tarjonnut tutkijoilleen hedelmällisen ympäristön luovalle ajattelulle ja eri tieteenalojen dialogille. RCD:n kautta saadut verkostot ovat johtaneet kokonaan uudenlaisiin tutkimuksellisiin avauksiin.
– Lahjoittajien tuki on ensiarvoisen tärkeää. Sen avulla tiedekunta pystyy jatkossakin säilyttämään asemansa kansainvälisesti merkittävänä uskonnontutkimuksen keskuksena, Teemu Pauha sanoo.
Lisätietoja: Religion, conflict and dialogue -tutkimuskeskuksen toiminta käynnistettiin ensimmäisten tutkijoiden rekrytoinnilla kansainvälisillä lahjoitusvaroilla. Tällä hetkellä Didem Abadayn tutkimusta rahoittaa Koneen Säätiö.
20.8. Alkuperäiseen uutiseen on lisätty tieto Didem Abadayn tutkimuksen tämän hetkisestä rahoittajasta.