Koulusta ja kieliluokasta tuppaa olemaan melkoinen matka arkiseen kielitaitoon.
”Äiti mikä on terotin enkuksi?” huutaa kolmasluokkalainen pöytänsä äärestä apua, kun läksynteko kangertelee. Vaikka äiti käyttää englantia päivittäin sekä töissä että töiden jälkeen, teroitinta ei muistista löydy. Luokkahuonesanastoon törmää harvoin.
Englanninopetusta tutkinut Elina Tergujeff puolestaan harmittelee tuoreessa väitöskirjassaan ääntämisharjoittelun heppoisuutta kouluissa. Treffit uhkaavat kielituntienglannin varassa mennä myttyyn, jos tunteita välittävä intonaatio on jäänyt oppimatta, hän mietti Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kieltenopetuksen iso haaste on sovittaa oppiminen aitoihin kielenkäyttötarpeisiin, vahvistavat Salla Kurhila ja Lari Kotilainen Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokselta.
Ruuantuoksuinen tilanne
Kurhila ja Kotilainen ovat mukana viiden eurooppalaisen yliopiston LanCook -hankkeessa, jossa kielenkäyttöä harjoitetaan kokkaamalla. Eri kieliä opettava digitaalinen kielikeittiö on käytännössä tablettitietokone, liikesensorein varustetut ruoanlaittovälineet sekä niiden taustalla ruksuttava tietokoneohjelma.
Kielenoppijat kokkaavat tietokoneohjelman avustuksella parityönä jollekin kulttuurille tyypillistä ruokaa.
‒ Suomenkielisessä versiossa esimerkiksi valmistetaan kalakeittoa ja marjakiisseliä, Kotilainen sanoo.
Avuntarjouksia ja selkeä päämäärä
Ohjelma seuraa, Wii-pelikonsolityyliin, kuinka vieraan kielen ymmärtäminen ja ruoanvalmistus etenevät. Resepti- ja ruoanlaittosanaston lisäksi keskiössä on vuorovaikutus.
Kohti ateriaa etenevässä prosessissa tarvitaan yhteistyötä kohentavia lausahduksia, kuten ”tarvitsetko apua” ja ”onko kaikki hyvin”, sekä kykyä neuvotella parin kanssa.
‒ Ruoanlaitto on kielenoppimiselle hyvä konteksti, sillä se on universaali ja selvästi tavoitteellista toimintaa, Kurhila sanoo.
Kieli- ja ruokaneuvotteluja
Keittiö on nyt kokeiluvaiheessa. Kokeiluissa kertyy dataa myös siitä, miten opiskelijat käyttävät tietokoneen tarjoamaa kielimateriaalia avukseen.
‒ Ruoanlaittotilanteita on videoitu ja voimme esittää ensimmäisiä havaintoja sekä parien keskinäisestä että ihmisten ja tietokoneen välisestä vuorovaikutuksesta.
Opiskelijat neuvottelevat näytteissä sekä ruoanlaitosta että kielellisistä yksityiskohdista.
Kielikeittiöön pääsee tutustumaan Tiedekulmassa tiistaina 25.3. Kertomassa ja demonstroimassa kielentutkijat Salla Kurhila ja Lari Kotilainen. Tilaisuutta voi myös seurata suorana lähetyksenä.