Kielentutkija auttaa tunnistamaan vihapuheen

– Vihapuhe on hankala käsite, Elina Vitikka sanoo.

– Missä kulkee sananvapauden ja rangaistavan vihapuheen raja?

Kun Vitikka aikanaan suomen kielen opiskelijana etsi aihetta pro gradu -tutkielmalleen, ympärillä ihmeteltiin lintukotomme keskustelukulttuuriin pesiytynyttä aggressiivisuutta. Yle järjesti syksyllä 2011 , jossa ei päästy yhteisymmärrykseen vihapuheen määritelmästä.

Vitikka päätyi kirjoittamaan opinnäytteensä vihapuheen lingvistiikasta ja poimi aineistokseen verkossa julkaistuja, tuomioistuimessa käsiteltyjä tekstejä.

Kahdeksalle tekstille tuomio

Vitikan gradussa analysoiduista kahdeksasta Facebook-keskusteluryhmän seinäkirjoituksesta ja kahdesta blogikirjoituksesta yhteensä kahdeksan tekstiä johti rikostuomioon. Gradussa eritellään myös tuomioistuinasiakirjoja.

Tuomioistuimen käsittelyssä tulkitaan muun muassa kirjoittajan tarkoitusperiä. Mikäli kirjoittaja on oikeuden mukaan ollut tietoinen tekstinsä loukkaavuudesta tai uhkaavuudesta sekä yleistävyydestä ja julkisuudesta, tekstiä voi pitää vihapuheena ja siis rangaistavana.

Kielitiede voi tarjota ratkaisevaa osaamista tekstien puntarointiin, Vitikan tutkimus osoittaa. Hänellä onkin nyt työnsä tärkeyden todistuksena vasta myönnetty kielitieteen , ja teemasta järjestettiin maanantaina 8.12. yliopiston monitieteinen .

Kiroilua ja latautuneita sanoja

– Tarkastelin gradussani sitä, millaiset kielelliset ja kontekstuaaliset elementit saivat tuomioistuimen päättämään, että kirjoittaja ylitti laillisuuden rajan ja syyllistyi vihapuheeseen, Vitikka selittää.

‒ Teksti tulkittiin loukkaavaksi, jos jokin negatiivinen ominaisuus liitettiin tietyn kansanryhmän kulttuuriseksi piirteeksi – vaikkapa pedofilia.

‒ Kirosanat, vihan ilmaiseminen tai muut tekstin tunneilmaukset puolestaan saattoivat johtaa siihen, että teksti tulkittiin uhkaavaksi.

Jo muinaiset roomalaiset

Keskusteluilmapiiri tuntuu internetin myötä muuttuneen aggressiivisemmaksi ja kovaäänisemmäksi. Historioitsija muistuttaa kuitenkin, ettei vihapuhe ole uusi ilmiö. Hän on erikoistunut uskonnollisten ryhmittymien vihapuheeseen toisiaan kohtaan antiikin aikana.

– Ihmiset ovat demonisoineet ja epäinhimillistäneet toisiaan vuosisatojen ajan. Muinaiset roomalaiset käyttivät vihapuhetta etäännyttääkseen itsensä muista kansanryhmistä, kertoo vihapuheseminaarissa niin ikään puhunut Kahlos.

– Vihapuhetta esiintyi roomalaisten ja kristittyjen välillä, mutta myös antiikin ajan eri kristillisten ryhmien välillä.