Keltaisen kirjaston klassikot tutkijoiden silmin

Joskus hyvät ideat syntyvät yllättävissä paikoissa. Tänään ilmestyvä Tammen kustantama kokoomateos Keltaiset esseet: Keltainen kirjasto tutkijoiden silmin sai alkunsa Suomalaisen Yhteiskoulun syysmarkkinoiden kirja-arvontatiskillä.

Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori ja Tammen kustannusjohtaja Päivi Koivisto-Alanko osallistuivat tyttäriensä koulun markkinoiden järjestämiseen talkoohengessä ja osuivat arvontatiskin taakse päivystämään samaan aikaan.

Koivisto-Alanko sattui mainitsemaan Pyrhöselle, että Tammen Keltainen kirjasto täyttää pian 60 vuotta. Syysmarkkinoiden jälkeen Pyrhösen viikonlopun ohjelmassa oli kotipihan haravointia, ja keskustelu oli jäänyt muhimaan mieleen.

– Yhtäkkiä harava kädessäni tajusin, että Keltaisen kirjaston romaanit olisivat mitä parhain teema yleistajuiselle luentosarjalle, Pyrhönen muistelee.

Kirjallisuudentutkimusta suurelle yleisölle

Ideasta tuli totta, ja Helsingin yliopiston filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelman opiskelijat pääsivät pitämään luentoja maailmankirjallisuuden klassikoista.

Luentosarjan myötä heräsi ajatus, että analyysejä voitaisiin julkaista myös yleistajuisina teksteinä. Heta Pyrhönen ja kustannustoimittaja Päivi Koivisto toimittivat jatko-opiskelijoiden kirjoittamat tekstit yhdessä tutkijatohtori kanssa.

Heta Pyrhönen iloitsee tiedelähtöisen kokoomateoksen pääsystä kaupallisen kustantajan ohjelmaan.

– Pidän tärkeänä, että kirjallisuudentutkijat kirjoittavat tutkimukseen perustuvia suurelle yleisölle suunnattuja analyysejä. Kirjallisuus ja taide merkitsevät monille ihmisille todella paljon. Niistä kirjoittaminen yleistajuisesti on yksi tehtävistämme.

Epäluotettava hovimestari

Keltainen kirjasto on tuonut vuosikymmenien ajan suomalaisten ulottuville kirjallisuutta monista maailman kolkista pieniltäkin kielialueilta. Keltaisissa esseissä romaaneja tulkitsee kaikkiaan 12 Helsingin yliopiston jatko-opiskelijaa. Joukossa on kirjallisuudentutkijoiden lisäksi filosofeja ja kielentutkijoita.

näyttää esseessään, miten Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta -romaanin kartanomaailmaa voi tarkkailla esineiden näkökulmasta.

Romaanissa täydellistä työroolia suorittavalta hovimestarilta menevät täysin ohi aatteelliset ulottuvuudet ja ihmisten väliset suhteet. Hän kantaa huolta astioista ja kukkamaljakoista eikä huomaa lainkaan kartanon isännän vaalimia natsisympatioita. Hovimestari on oppikirjaesimerkki epäluotettavasta kertojasta.

puolestaan osoittaa, miten Don DeLillon yksityiskohtia ja kuvauksia vyöryttävästä Alamaailmasta seuloutuu esiin oivaltava kuvaus amerikkalaisesta kulttuurista.

Paremmaksi lukijaksi

Heta Pyrhönen toivoo, että tutkijoiden analyysit rikastavat lukukokemusta. Tutkijat voivat auttaa lukijaa katsomaan klassikkoteosta aivan uusin silmin.

– Esseistä saa vinkkejä, mihin romaaneissa voi kiinnittää huomiota. Tutkijoiden analyysejä lukemalla voi kehittyä paremmaksi romaanien lukijaksi.