Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.
Mustalainen on sana, jolla on monen korvissa paha kaiku. Opetusneuvos Henry Hedmanin mielestä se on kuitenkin Suomen romanien keskuudessa paras sana kuvaamaan identiteettiä: ihminen joko kokee olevansa mustalainen tai ei.
Hedman tutki väitöskirjaansa varten kahtakymmentä kaksikulttuurista romaniperhettä. Hän selvitti vanhempien ja heidän aikuisten lastensa romaniuden kokemusta — niin sisäisten kuin ulkoisten tunnusmerkkien kautta, muun muassa pukeutumista ja romanikielen käyttöä.
Lopputulosta saattoi pitää huojentavana. Sataviime vuotta ulkoisesti hyvin muuttumattomana pysynyt romanikulttuuri näyttäisi selviävän.
— Moni pelkää seka-avioliittojen tuhoavan vähemmistön identiteetin, mutta aineistoni valossa näin ei näyttäisi välttämättä käyvän.
Voimissaan on etenkin vanhempien ihmisten kunnioitus, jota Hedman pitää romanikulttuurin ytimenä.
— Nekin tytöt, jotka eivät arjessaan pukeutuneet romanityyliin, sanoivat laittavansa hameen pitkien housujen sijaan isovanhempiaan tavatessaan.
Noin puolet aikuisista lapsista pukeutui arjessaan romanivaatteisiin, etenkin jos puoliso on romani. Kieltä seka-avioliitot koettelevat.
— Jos molemmat vanhemmat eivät puhu romanikieltä, sen käyttö kotona jää vähäiseksi.
Vaikka mustalaisidentiteetti näyttäisi selviävän, kielen tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Henry Hedmanin kasvatustieteen väitöskirja Minäkö mustalainen? Romaniuden jatkuvuus eksogaamisissa perheissä tarkastettiin 6.9.
Lisää Hedmanista: Henry Hedman tahtoo pitää Suomen romanikielen elossa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.