Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2022.
Olisi typerää kysyä viikingiltä, uskooko hän jumaliin, arkeologian professori Neil Price toteaa. Yhtä hyvin voisi kysyä, uskooko hän mereen.
Pricen mukaan viikinkien maailma vilisi henkiä ja haltioita, ja taikuuskin oli itsestään selvä arkielämän ulottuvuus.
— En usko, että he palvoivat jumalia. Ennemminkin he yrittivät suostutella jumalia tekemään tiettyjä asioita. He eivät välttämättä edes pitäneet jumalista.
Sekä viikinki-termi että ajatus viikinkien uskonnosta ovat tosin Pricen mukaan ongelmallisia.
— Viikinki on ammatti-, ei kansallisuusnimike.
Kun viikinkien kulttuuri kukoisti 700-luvun puolivälistä 1000-luvun puoliväliin, Skandinavian asukkaat muodostivat kylä- ja sukuyhteisöjä, mutta eivät yhtenäistä kansaa.
Maailmankuva oli samankaltainen laaksosta toiseen, mutta Pricen mukaan viikingeillä ei ollut mitään sellaista, jota nyt kutsuisimme uskonnoksi.
— Heillä ei ollut vakiintuneita oppeja eikä pyhiä kirjoituksia, jotka kertoisivat, kuinka tulee elää.
Skandinaavinen maailmankuva erosi huomattavasti Manner-Euroopan ja Britteinsaarten vastaavista, koska jälkimmäisten asukkaat olivat pitkälti kääntyneet kristinuskoon. Yksi merkittävä ero oli käsitys maailmanlopusta.
— Viikingeillä ei ollut ikuista paratiisia. He odottivat ragnarökin taistelua, jonka päätteeksi kaikki olennot ihmisistä jumaliin kuolisivat. He tiesivät sen eivätkä voineet asialle mitään.
Arkeologian professori Neil Price Uppsalan yliopistosta on yksi Robert Eggersin The Northman -elokuvan asiantuntijoista. Price vieraili Helsingin yliopistossa saagakirjallisuuden konferenssissa, joka järjestettiin 7.–14.8. Helsingissä ja Tallinnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.