Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaa hitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Suomessa työskentelee useita kansainvälisille markkinoille tähtääviä popmusiikin tekijöitä, kuten säveltäjiä, sanoittajia ja tuottajia. Popmusiikin teosvienti on Music Finlandin julkaisemien selvitysten mukaan ollut tasaisessa nousussa erityisesti 2010-luvulta eteenpäin.

– Musiikintekijät yrittävät saada kappaleitaan isoille kansainvälisille popartisteille, mutta kilpailu on kovaa ja popmusiikin trendit muuttuvat nopeasti, Riikka Hiltunen kertoo.

Populaarimusiikintutkimusta, tulevaisuudentutkimusta, luovuustutkimusta ja muodintutkimusta yhdistävä työ pohjaa kahdeksan suomalaisen musiikintekijän haastatteluihin ja kansainvälisten tiimien työskentelyn havainnointiin Music Finlandin Song Castle- ja A-Pop Castle -biisinkirjoitusleireillä. Musiikintekijöiden joukossa ovat muun muassa Stiginäkin tunnettu Pasi Siitonen, biisiviennissä nousukiidossa oleva Axel Ehnström, Eva & Manu -duon Eva Louhivuori sekä englantilainen Andrew Jackson, joka on tehnyt kappaleita muun muassa Dua Lipalle ja Katy Perrylle.

Onko musiikintekijä tulevaisuudentutkija?

Monet musiikintekijät luotaavat osin tiedostamattaankin vaihtoehtoisia musiikin tulevaisuuksia tavoilla, jotka muistuttavat tulevaisuudentutkimuksen tai vaatemuotiennakoinnin menetelmiä.

– Biisintekijät tarkkailevat edelläkävijöitä, jakavat havaintojaan kollegoidensa kanssa ja jatkavat menneisyydessä havaitsemiaan kaavoja tulevaisuuteen. Oletuksia tulevaisuudesta tehdään myös intuition ja kollektiivisen maun pohjalta. Monet biisintekijöiden ajattelumalleista muistuttavat hämmästyttävän paljon tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, Hiltunen kertoo.

Musiikintekijät saattavat olettaa, että tiettyä trendiä seuraa aina vastatrendi tai että tietty vuosikymmen tulee muotiin tietyn ajan päästä aina uudelleen. Toiset seuraavat pinnan alla kyteviä ilmiöitä tai nousevia trendejä Yhdysvalloissa tai Ruotsissa. Monet ennakoivat myös jatkuvuutta ja olettavat, että tietyt asiat tulevat aina pysymään suosiossa.

– Tällainen ennakointi voi rajoittaa luovuutta, jos musiikintekijät päätyvät oletuksen johdosta tekemään samankaltaisia kappaleita kuin ne, jotka ovat aiemminkin olleet suosiossa.

Herätystä musiikkialalle: ennakointi ja luovuus eivät ole vastakohtia

Yksittäisten tekijöiden ajattelusta löytyi Riikka Hiltusen mukaan myös eroja: erilaisia käsityksiä, uskomuksia ja arvoja.

– Joku saattaa välttää ennakointia siksi, että ajattelee menettävänsä siinä luovan prosessin rehellisyyden tai siksi, ettei yksinkertaisesti usko sen mahdollisuuksiin. Toiset puolestaan pitävät musiikin ajankohtaisuutta niin tärkeänä arvona, että näkevät ennakoinnin välttämättömänä osana työtään. Toisaalta käsitys omasta asemasta musiikkibisneksessä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten rohkeasti tekijät uskaltavat luoda jotain mikä saattaisi muuttaa trendejä.

Tulevaisuudentutkimuksessa tavoitteena on usein myös lisätä tulevaisuusajattelua. Myös Hiltunen haluaa tutkimuksellaan herätellä koko musiikkialan tulevaisuustietoisuutta ja tuoda ennakointia esiin positiivisemmassa valossa.

– Ennakointi nähdään helposti laskelmointina ja siten vastakkaisena luovuudelle, vaikka popmusiikin kentällä ennakointi voi itsessään olla luovaa ja tulevaisuuksien luotaaminen työskentelyä inspiroivaa! Tulevaisuuteen voi aina myös yrittää vaikuttaa.

Väitöksen tiedot

Seuraa väitöstä livestriiminä

FM Riikka Hiltunen väittelee 18.6.2021 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Foresightfulness in the creation of pop music. - Songwriters' insights, attitudes and actions" (Ennakoivuus popmusiikin tekemisessä. Musiikintekijöiden näkemyksiä, asenteita ja toimintaa.). Vastaväittäjänä on professori Heidi Partti, Taideyliopisto, ja kustoksena on professori Susanna Välimäki.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

 

Yhteystiedot

Riikka Hiltunen

sähköposti: riikka.hiltunen@gmail.com

Tutkimustoiminta ja julkaisut