Unescon Maailman muisti –ohjelma pyrkii suojelemaan maailman arkisto- ja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä.
Ohjelman kansalliseen Maailman muisti –rekisteriin valittiin syyskuussa Helsingin yliopiston vanhimmat arkistoaineistot. Ne ovat keskeinen osa kansallista asiakirjallista kulttuuriperintöä samoin kuin Suomen tieteellisen, kansallisen ja valtiollisen kehittymisen historiaa. Aineistot ovat pääosin ajalta ennen Suomen itsenäistymistä, jonka seurauksena yliopiston nimi muutettiin vuonna 1919 Helsingin yliopistoksi.
– Olemme todella iloisia valinnasta Maailman muisti –rekisteriin. Näin yliopiston asiakirjallinen perintö saa ansaitsemaansa huomiota, sillä yliopisto on aina huolehtinut arkistoistaan itsenäisesti. Asiakirjojen parissa tehdään päivittäin työtä, mihin osallistuvat osaltaan kaikki yliopiston työntekijät. Muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä ala on myös uusien haasteiden edessä, sanoo vararehtori Hanna Snellman, joka vastaa yliopiston kulttuuriperintöön liittyvistä asioista.
Kattava aineisto kertoo suomalaisen tieteen ja kulttuurin kehittymisestä
Suomalainen tiede, tieteellinen tutkimus, kulttuuri ja sivistys, suomalaisuus, myös itsenäisyysajatus syntyi ja kehittyi yliopiston piirissä. Aineistoilla on valtakunnallinen merkitys, sillä Turun akatemia/Keisarillinen Aleksanterin yliopisto oli vuoteen 1918 maan ainoa yliopisto. Yliopistossa olivat siten vuodesta 1640 lähtien opiskelleet kaikki korkeampaa koulutusta ja opetusta Suomessa saaneet henkilöt.
– Arkistot kuvaavat suomalaisten sivistyksen kansainvälisiä yhteyksiä, tieteellisiä opintomatkoja ja kansainvälisten aatteiden ja ideoiden leviämistä Suomeen, kertoo arkistopäällikkö Juha Hannikainen.
Arkistokokonaisuuksiin sisältyvät asiakirjat ja arkistoaineistot käsittävät diaareja, saapuneita kirjeitä ja anomuksia, pöytäkirjoja, taltioita, taloudellisia asiakirjoja ja muita toiminnan myötä syntyneitä aineistoja. Aineistot ovat autenttisia alkuperäisasiakirjoja, joita on aina säilytetty yliopiston hallussa.
– Turun palon 1827 aiheuttamia menetyksiä lukuun ottamatta aineistot ovat kattavia ja hyvin säilyneitä. Ne ovat ainutlaatuisia ja korvaamattomia yliopiston historian esittäjänä ja lähdeaineistona. Mitään vastaavaa ei ole olemassa, toteaa arkistoasiantuntija Marianne Hirvonen.
Kuusi uutta kohdetta Unescon kansalliseen Maailman muisti –rekisteriin
Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin valittiin vuonna 2021 Helsingin yliopiston arkistojen lisäksi viisi muuta kohdetta. Rekisterissä on nyt yhteensä kaksikymmentä arkisto- ja kirjastokokonaisuutta.
Kansalliselle listalle 2021 valitut kohteet ovat:
- Helsingin yliopisto: Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston arkistot
- Kansallisarkisto: Kulttuuriadressi Pro Finlandia 1899
- Kansalliskirjasto: Jean Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitusarkisto
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisujen arkistokokoelma (1834–)
- Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS): De äldsta folkloristiska, etnografiska och lingvistiska samlingarna från 1874-1939 i Svenska litteratursällskapets i Finland (SLS) arkiv
- Åbo Akademis bibliotek: Edvard Westermarcks arkiv