Jamilah tuli Suomeen äitinsä kohdussa. Erilaisuuden tunne voimistui hiljalleen kouluvuosien kuluessa. Teinityttönä Jamilah kokeili lyhyitä hiuksia ja huivia. Häntä kiinnosti muoti, mutta työpaikkaa vaatekaupoista ei löytynyt.
Hän sai töitä lentokentältä, mutta sielläkin kohtelu oli kovaa. Lopulta Jamilah pääsi Lontooseen opiskelemaan muotialaa, elämä alkoi sujua, ja yllätyksekseen hän tunsi koti-ikävää – Suomeen.
Tällainen voi olla Suomessa asuvan somalin tarina. Somalien elämää Helsingissä on nyt tutkittu laajassa hankkeessa, jossa Helsingin yliopiston sosiaalitieteilijät tavoittivat yhteensä runsaat sata somalia ja liki kolmekymmentä asiantuntijaa ryhmäkeskusteluihin ja haastatteluihin.
Keitä ovat suomensomalit?
Elämä Helsingissä on hyvää verrattuna moniin Euroopan suurkaupunkeihin. Somalit kokevat ympäristön turvalliseksi, ja useimmat ovat tyytyväisiä myös asumiseen ja terveydenhuoltoon. Toisaalta aiemmassa tutkimuksessa Suomen somalit raportoivat kokeneensa erityisen paljon syrjintää.
Tutkijat nimeävät yhdeksi syyksi sen, että somalit asuvat ja liikkuvat kantaväestön keskuudessa, jolloin kyräily näkyy selvemmin. Monissa muissa suurissa kaupungeissa vähemmistöt saattavat pysytellä omissa piireissään.
Keskeinen pulma on tunne kuulumattomuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Somalien on vaikea sanoa olevansa suomensomaleja, vaikka esimerkiksi Ruotsissa asuvat kokevat itsensä ruotsinsomaleiksi, tutkijatohtori Abdirashid Ismail sanoo.
Polkuja koulutukseen
Työn saaminen on somaleille vaikeaa, osalla kielimuurin, osalla esimerkiksi pukeutumistyylin tai pitkän kotonaolon takia. Somaliperheiden keskimääräinen lapsiluku on Suomessa neljä.
Tutkimusta vetänyt akatemiatutkija Marja Tiilikainen nostaa esille myös koulutuksen.
– Somaliperheet tarvitsevat ohjausta ja tukea jo kauan ennen lapsen yhdeksättä luokkaa, jotta he ymmärtävät erilaisia koulutusväyliä ja mitä esimerkiksi lukioon vaaditaan. Nyt somaleja on ylimmässä koulutuksessa varsin vähän.
Tutkija Abdirashid Ismail on onnellinen poikkeus. Hän tuli Suomeen Somalian sisällissodan jaloista vuonna 1991 ja sai tuhoutuneesta yliopistosta mukaansa vain opintokirjan. Kesti vuosia saada opinnot hyväksytettyä suomalaisessa yliopistossa. Nyt hän työskentelee Tiilikaisen kanssa tutkimushankkeissa, joissa hänen osaamisestaan ja kulttuuriyhteyksistään on valtavasti hyötyä.
Somalis in Helsinki -raportti julkaistaan tänään torstaina yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Se on osa At home in Europe -projektia. Somalien elinoloja koskevat raportit julkistetaan myös kuudesta muusta Euroopan kaupungista, seuraavana Oslosta. Projektin taustaorganisaatio on Open Society Foundations.