Filosofian historian uutta professoria, Filipe da Silvaa, kiehtoo havaitseminen. Hän tutkii sitä, kuinka keskiaikaiset ajattelijat uskoivat ihmisten näkevän maailman. Da Silva analysoi 1200–1500-luvuilla aiheesta kirjoitettuja tekstejä.
Mikä vuosisatojen takaisissa havainnoissa kiinnostaa?
— Havaitseminen on yhteistä kaikille. Keskiaikaiset ajattelijat näkivät auringonlaskuja ja sateenkaaria kuten mekin. Heidän filosofiset argumenttinsa havaituista ilmiöistä vain olivat erilaiset, da Silva tuumii.
Tärkeä tutkimuskohde da Silvalle on ollut esimerkiksi 1200-luvulla elänyt arkkipiispa Robert Kilwardby, joka yritti yhdistää Aristoteleen ja Augustinuksen näkemyksiä.
Portugalilainen da Silva valmistui filosofian maisteriksi Porton yliopistossa. Keskiajan tutkimuskurssilla Roomassa hän tapasi suomalaisopiskelijan, tulevan vaimonsa Sofian, joka teki taidehistorian väitöskirjaa. Vuonna 2004 da Silva muutti Suomeen.
Da Silva oli Helsingin yliopiston ensimmäinen humanisti, joka sai erittäin kilpaillun ERC-rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta vuonna 2014. Tuoreimmilla hakukierroksilla ERC-rahaa on myönnetty 10–13 prosentille hakijoista.
Da Silva on ollut tyytyväinen kauteensa, mutta ei ole varma, aikooko heti hakea seuraavan vaiheen ERC-rahoitusta. Hän haluaa jatkaa tutkimusta, opetusta ja suomen kielen opiskelua sekä pysyä aktiivisena työyhteisön jäsenenä. Näiden yhdistäminen ERC-hankkeeseen on ollut vaativaa.
Professorina on nyt mahdollisuus tutkia ja opettaa ilman jatkuvaa rahoitushakurumbaa. Pohjoinen tutkimusympäristö miellyttää tutkijaa.
— Arvostan Helsingissä rauhallisuutta, vehreyttä ja turvallisuutta.
On ilo kuulua yhteiskuntaan, jossa ihmisen arvo ei riipu omaisuudesta, da Silva sanoo.
— Suomalaisessa akateemisessa yhteisössä ihmisiä arvioidaan kykyjen eikä kontaktien perusteella, toisin kuin useissa muissa maissa.
Filipe da Silva aloittaa vuoden 2020 alussa uuden työnsä filosofian historian professorina Helsingin yliopistossa.