EU:n miljoonarahoitus kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle

Lauri Oksanen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, Ere Nokkala humanistisesta tiedekunnasta ja Matti Eräsaari valtiotieteellisestä tiedekunnasta ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvoston arvostetun (sivu englanniksi). Rahoitukset ovat suuruudeltaan noin kaksi miljoonaa euroa.

Epäsuorien mittausten matematiikkaa

ERC-rahoitettu tutkimusprojekti Lorentzian Calderon problem: visibility and invisibility liittyy inversio-ongelmien matemaattiseen teoriaan. Tyypillisessä inversio-ongelmassa pyritään selvittämään jonkin kappaleen rakenne tekemällä mittauksia sen ulkopuolella. Tällaisia ongelmia esiintyy monilla sovellusaloilla, esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisissa.

Perinteinen inversio-ongelmien teoria antaa työkaluja liikkumattomien rakenteiden selvittämiseen. Näin on saatu selville esimerkiksi maapallon rakenne. Oksasen tutkimus keskittyy erityisesti Lorentzin geometriseen Calderonin ongelmaan, jonka ratkaisu voi tulevaisuudessa auttaa ymmärtämään paremmin aika-avaruutta.

Kasvu, vauraus ja hyvinvointi Ruotsin valtakunnassa

tutkimusprojektin De-Centering Eighteenth-Century Political Economy: Rethinking Growth, Wealth and Welfare in the Swedish Empire tavoitteena on muuttaa tapa, jolla poliittisen talouden historiaa kirjoitetaan.

Sen sijaan, että keskityttäisiin nykyajan taloudellisten menetelmien, mallien ja periaatteiden edeltäjiin, projekti asettaa 1700-luvun poliittisen talouden käsitteet historialliseen asiayhteyteensä.

Tutkimuksen kohteena on 1700-luvun Ruotsin olojen parantamisen kulttuuri. Kulttuurin syvyyttä ja merkitystä Nokkala tutkii valtiopäivillä, yliopistossa, hallinnossa ja siirtomaahallinnossa käytyjen keskustelujen, väittelyiden ja neuvottelujen kautta. 

Tutkimus antaa eväitä tulkita myös nykyistä poliittista keskustelua, jossa talous ja politiikka usein kietoutuvat yhteen ja jossa omille argumenteille haetaan tukea menneisyydestä. Tämä hanke esittää uuden tulkinnan taloudellisten argumenttien nousemisesta hallitsevaan asemaan 1700-luvulla; siitä, miten onnellisuus ja hyvinvointi nousivat ihmiselämän ensisijaiseksi tavoitteeksi.

Millaisilla mittareilla mittaamme arvoa?

ERC-rahoitettu hanke Properties of Units and Standards tutkii arvon mittaamista siihen käytettyjen mittayksiköiden näkökulmasta. Millaisia ominaisuuksia erilaisten arvojen määrällistämiseen käytetyt mittarit korostavat, millaisia numeroita niiden pohjalta muodostetaan, ja mitä seuraa, kun mittarit lakkaavat olemasta mittareita ja muuttuvat inhimillisen toiminnan tavoitteiksi?

Etnografisen tutkimuksen painopiste on Eteläisellä Tyynellämerellä, jossa on käytössä laaja kirjo arvon mittaamisen järjestelmiä perinteisistä numerojärjestelmistä omavaraistalouden yksiköihin ja torikauppiaiden mittajärjestelmiin.

Näistä siirrytään alueellisten tai valtiollisten mittajärjestelmien, kuten maanmittauksen ja verotuksen, kautta sellaisiin globaaleihin arvon mittaamisen järjestelmiin kuin hiilipäästöt, velka tai onnellisuus.

Viimeksi mainittu havainnollistaa tutkimushankkeen keskeisiä tavoitteita: Fidži ja Vanuatu Tyynellämerellä ovat Suomen tapaan ”maailman onnellisimpia”, mutta eri asteikoilla. Millaisia maailmoita onnellisuusmittausten varaan rakennetaan?

ERC Consolidator Grantin voi saada tutkimusta 7–12 vuotta tohtoriksi valmistumisen jälkeen tehnyt, urallaan jo ansioitunut tutkija. Tutkimusala voi olla mikä tahansa. Rahoitus on tarkoitettu oman tutkimusryhmän toiminnan vakiinnuttamiseen ja vaikuttavan uran luomiseen Euroopassa.

 

.