– Huippufilosofit on saatu Suomeen Helsingin yliopiston tutkijoiden kansainvälisten verkostojen ja tutkimusvierailujen ansiosta, kertoo yksi konferenssin järjestäjistä, postdoc-tutkija ja mielenfilosofi Pii Telakivi.
– Konferenssin keskiössä on enaktivismiksi kutsuttu filosofinen suuntaus. Teorian perusajatus on, että mielen toiminnot kuten havainto, muisti tai mielikuvitus eivät synny ainoastaan aivoissa, vaan ne ovat taidokasta toimintaa, joka vaatii koko ruumiin. Tällä on lukuisia vaikutuksia siihen, miten ymmärrämme tietoisuuden ja hahmotamme ihmisen suhteen ympäristöönsä.
Avoimessa paneelissa Tiedekulmassa torstaina 5.9. klo 17–19 aiheesta keskustelevat Shaun Gallagher, Sara Heinämaa, Alva Noë, Marya Schechtman ja Evan Thompson.
Tervetuloa seuraamaan avoimen paneelin striimiä.
Taiteella on tärkeä asema inhimillisen tietoisuuden ymmärtämisessä
– Enaktivismin tarjoama näkökulma mieleen ja tietoisuuteen on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä juuri nyt, koska tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat muuttavat radikaalisti käsityksiämme siitä, miten ihmismieli tulisi ymmärtää, Telakivi sanoo.
Enaktivismia on sovellettu monilla tutkimusaloilla, muun muassa arkkitehtuurin ja inhimillisen elinympäristön tutkimuksessa, taiteen- ja kirjallisuudentutkimuksessa, mielenterveyden tutkimuksessa sekä nykyteknologioiden tutkimuksessa.
Enaktiivisen teorian avulla on pystytty hahmottamaan esimerkiksi, miten voimakkaat kokemukset toden tunnusta ja läsnäolosta toisissa todellisuuksissa syntyvät taideteosten äärellä. Toisaalta enaktiivinen teoria ohjaa tarkastelemaan myös taideteoksia erityisinä teknologian muotoina ja keinotekoisina artefakteina.
– Esimerkiksi kaunokirjallinen teos ei ole tosielämän kopio, vaan ihan omalakisensa kognitiivinen ympäristö. Lukeminen tarjoaa mielelle mahdollisuuden toimia tavoilla, jotka eivät tosielämässä ole yleisiä tai edes mahdollisia, sanoo kirjallisuudentutkija, vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen.
Älylaitteet tulevat osaksi ihmisen mieltä
– Mielen ja ruumiin välinen suhde on vanha filosofinen kysymys, kertoo projektin johtaja, käytännöllisen filosofian tutkija Sanna Tirkkonen.
Mielen ruumiillisuutta painottavat tutkimustulokset ovat ajankohtaisia erityisesti hyvinvoinnin ja mielenterveyden konteksteissa sekä uusien teknologioiden vaikutusten ymmärtämisessä. Teknologiat, kuten tekoälyjärjestelmät, ovat tulleet osaksi sekä ruumiillista olemistamme että sosiaalisia suhteita: ne voivat toimia kollegoina, digitaalisina avustajina, kumppaneina ja terapeutteina.
– Tämä muuttaa käsitystämme itsestämme, kehostamme ja sosiaalisesta maailmastamme, ja tuo mukanaan monia eettisiä kysymyksiä, kun teknologiat integroituvat osaksi mieltämme ja ihmisyyttämme, tutkijat sanovat.
Yhteystiedot
Postdoc-tutkija Pii Telakivi pii.telakivi@helsinki.fi p. 050-3217497 @PTelakivi
Akatemiatutkija, Sanna Tirkkonen sanna.tirkkonen@helsinki.fi (Enhancing and Reassessing Enactivism -projektin johtaja) p. 040-7471066 @SannaTirkkonen
Vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen merja.polvinen@helsinki.fi
Postdoc-tutkija Anna Ovaska anna.ovaska@helsinki.fi @annaovaska