Ekologisia ja talousmyrskyjä Tyynellämerellä

Antropologi Kenneth Sillander lähti Thor Heyerdahlin jalanjäljissä Tyynellemerelle ja tutkii, kuinka kauppa panee Borneon saarelaisten arvomaailmaa uusiksi.

Tarinat Tyynenmeren yli Kon-Tiki-lautallaan seilanneesta norjalaistutkijasta ovat kuin satukirjasta. Thor Heyerdahl on kuitenkin täyttä totta ja tänään 6. lokakuuta 2014 juhlitaan löytöretkeilijän 100-vuotissyntymäjuhlaa.

Purjehtijasankarin teorioita on tiedemaailmassa kritisoitu, mutta useampia hänen kehitys- ja kulttuurihistorialliset tutkimuksensa ovat innostaneet. Kolme pohjoismaalaista tutkijaa pääsee aloittamaan antropologisen hankkeen Kon-Tikin maisemissa sopivasti juhlavuoden syksyllä.

Kenneth Sillander kollegoineen ryhtyy tutkimaan arvokiistoja Borneon saarella. Contested Values in Indonesia: Value Creation and Value Relations in Contemporary Borneo -hanke ulottuu vuoteen 2018, ja tutkijat saivat sille kesäkuussa rahoituksen .

Plantaaseja ja kaivoksia

Tutkimus paneutuu muun muassa eli Borneon ei-islaminuskoisten alkuperäisasukkaiden elämään saaren indonesialaisessa osassa, Kalimantanissa. Sillander kumppaneineen selvittää, miten nyky-Borneon suuret ekologiset ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat dajakkien moraalisiin arvoihin.

– Mullistukset ovat johtaneet perinteisten arvojen, kuten solidaarisuuden ja itsemääräämisoikeuden, kyseenalaistamiseen, yliopistonlehtorina yliopiston työskentelevä Sillander kertoo.

Valtion lisääntyvä sääntely ja luonnonvarojen tehostuva hyödyntäminen vaikuttavat paitsi alkuperäisväestön sosiaalisiin arvoihin ja luontosuhteeseen myös heidän olemassaolonsa aineellisiin ehtoihin. Muutokset näkyvät yhä uusina öljypalmuplantaaseina, metsänhakkuina ja kaivostoimintana.

Arvot arjessa

Tutkimuksen keskiössä on taloudellisten ja moraalisten arvojen suhde, ennen kaikkea talouden ja ympäristön monetarisoituminen. Ilmiö saa kiinnostavan taustan Borneon alkuperäisväestön historiasta: saarelta on harjoitettu kauppaa selvästi kauemmin kuin vaikkapa Papua-Uudesta-Guineasta.

Väestö on tullut toimeen omavaraisesti, mutta samalla toiminut markkinatalouden periaattein. Asukkaat ovat hankkineet tuloja esimerkiksi viljelemällä kumia ja rottinkia ja keräämällä ja myymällä metsätuotteita. Sillander on aiemmin tutkinut taloudellisesti merkittävää, 1980-luvulla käytyä rottinkikauppaa.

Sillanderin kumppaneina hankkeessa työskentelevät tutkijatohtorit, antropologit Isabell Herrmans ja Anu Lounela. Tavoitteena on tutkia arjessa ilmeneviä arvoja, joten työ on suurelta osin osallistuvaa havainnointia, mutta myös vapaamuotoisia haastatteluja. Hankkeessa on kansainvälisiä kumppaneita muun muassa .