Apurahatyö ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä edes työttömyysturvan työssäoloehtoa. Millaisia ongelmia tilanteeseen liittyy?
— Jos esimerkiksi vastavalmistunut biologi tekee työtä neljä vuotta apurahalla ja apuraha loppuu, työ ei ole kerryttänyt työssäoloehtoa, apurahatutkijoiden tilanteeseen perehtynyt kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitosta toteaa.
Vain apurahaa edeltävä palkkatyö kerryttää työttömyysetuuksia. Jos esimerkin biologilla ei olisi vaadittavaa palkkatyöhistoriaa, hän ei välttämättä saisi edes peruspäivärahaa, ainoastaan työmarkkinatukea — joka puolestaan on tarveharkintaista.
— Tämä epäkohta pitäisi korjata, jotta apurahatutkijat uskaltaisivat tarttua kaikkiin apurahamahdollisuuksiin, Leinikki sanoo.
Etuudet niukkoja
Palkkatyösuhteita on tarjolla tutkijoille vähän, vaikka kaikki tutkijat ovat yliopistoille tärkeitä: apurahalla tehty väitöskirja julkaisuineen voi tuottaa yliopistolle jopa yli sadantuhannen euron rahoituksen.
Apurahatutkijat eivät myöskään ole oikeutettuja työterveyshuoltoon. Heidän pitää vakuuttaa itse oma työskentelynsä, jonka takia eläkemaksujen mukaan määräytyvät sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä eläkkeet ovat usein pieniä.
Apurahat isommiksi
Apurahatutkijoiden asemaa on yritetty parantaa joidenkin apurahojen yhteydessä maksettavalla korvauksella. Korvausten taustalla on hyvä ajatus siitä, että sen avulla yliopistot voisivat tarjota apurahatutkijoille muiden tutkijoiden kanssa vastaavat työskentelymahdollisuudet.
Malli ei ole toiminut, sillä tutkijoiden välillä esiintyy edelleen epätasa-arvoa. Osa apurahatutkijoista saa yliopistolta työskentelytilat, mutta edelleenkään he kaikki eivät saa yliopistolta esimerkiksi tietokonetta, kulkuoikeuksia tai sähköpostitunnuksia.
Moni tutkija on nostanut nämä ongelmat esiin blogeissaan ja muissa ulostuloissaan, mutta tilanne on jatkunut jotakuinkin ennallaan.
Toivoa paremmasta?
Miten asetelmasta saisi reilumman?
— Väitöskirja-apurahat voisi myöntää heti koko väitöskirjatyöskentelyn ajaksi, ettei niitä tarvitsisi hakea joka vuosi uudestaan. Muutenkin apurahojen pitäisi olla tarpeeksi suuria. Apurahatyön voisi usein teettää myös palkkatyönä, Leinikki sanoo.
Hallitusohjelma lupaa nostaa valtion taiteilija-apurahoja. Tieteen kentällä parannuksen toivotaan ulottuvan myös verottomiin tiedeapurahoihin.
Artikkelin taustaksi on haastateltu yhdistyskoordinaattori Miia Ijäs-Idrobota Tieteentekijöiden liitosta.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2020.