Alkuperäiskansojen tutkimus vauhtiin suurlahjoituksella

Alkuperäiskansatutkimus luo katseen marginaaliin, mutta samalla myös akuuteimpiin, globaaleihin ympäristö- ja hyvinvointiongelmiin.

Globaalit ympäristö-, ilmastonmuutos- ja hyvinvointiongelmat vaikuttavat vahvasti alkuperäiskansoihin, ja alkuperäiskansojen tutkimus puolestaan tuottaa tietoa näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Alkuperäiskansatutkimus on monitieteinen, kansanvälinen, uusi tieteenala, joka kasvaa maailmalla nopeasti. Se keskittyy alkuperäiskansojen monimuotoiseen tietoon ja käsityksiin kulttuureista, kielistä, identiteetistä ja historiasta sekä alkuperäiskansojen merkityksestä globaalissa yhteiskunnassa.

Helsingin yliopisto pääsee mukaan alkuperäiskansatutkimukseen vahvemmin kuin on osattu toivoa – kiitos Koneen Säätiön 375-vuotiaalle Helsingin yliopistolle tekemän miljoonalahjoituksen.

Ikiaikaista mutta ajankohtaista

Yliopiston humanistisille tieteille omistetun lahjoituksen suuntaaminen alkuperäiskansatutkimukselle sopii säätiölle hyvin, koska kyseessä on humanistinen, monitieteinen ala, joka luo katseen marginaaliin.

– Kyseessä on uusi tieteenala, uusi avaus, joka kuitenkin kunnioittaa perinteitä. Näinä kansainvaellusten aikoina on myös ajankohtaista kysyä, mikä on ihmisen suhde paikkaan, kommentoi Koneen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, suomen kielen dosentti Ilona Herlin.

– Tämä on erittäin merkittävä lahjoitus humanistisille tieteille ja antaa hienoja mahdollisuuksia uusiin avauksiin näinä taloudellisesti haastavina aikoina, kiittää humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki.

Alkuperäiskansojen tutkimuksesta: Pako vai kato (Yliopisto-lehti 7/2014)