Akatemiarahaa myötätunnon, rajojen ja koptilaisuuden tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen kahdellekymmenelle Helsingin yliopiston kulttuuria ja yhteiskuntaa tutkivalle hankkeelle. Aiheiden kirjo vaihtelee aivokuvantamisesta varhaiskristillisiin käsikirjoituksiin.

Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet tarkastelevat kulttuuria ja yhteiskuntaa laajasti. Tällä kertaa rahoitus myönnettiin myös gnostilaisuuden tutkimuksen professori Helsingin yliopiston . Marjasen johtaman tutkimusprojektin tarkoituksena on julkaista kokoelma koptilaisia käsikirjoituksia.

Lisää tietoa koptilaisista kristityistä

Professori Marjasen käsiin on kulkeutunut kokoelma koptilaisia tekstejä. Tekstien omistaja on itse nimennyt ne "Ilves-kokoelmaksi".

− Suomalainen vanhojen käsikirjoitusten keräilijä otti minuun yhteyttä joitakin vuosia sitten ja esitteli koptilaisten käsikirjoitusten kokoelmaansa siinä toivossa, että sen sisältö julkistettaisiin ja se näin tulisi tutkijoiden käyttöön. Kokoelma sisältää pari sataa käsikirjoitusta, joiden koko vaihtelee pienistä fragmenteista kokonaisiin liturgisiin koodekseihin eli kirjoihin asti.

Mutta miksi Ilves-kokoelma? Nimeä Marjanen ei halua kommentoida sen enempää: 

− Sen voin sanoa, että nimi ei viittaa kokoelman omistajaan eikä myöskään Tampereen tai Jämsänkosken Ilvekseen. Kokoelman käsikirjoitukset ovat tietenkin alun perin kopioitu Egyptissä.

Tutkimushankkeen aikana käsikirjoitukset on tarkoitus konservoida, luetteloida, editoida, kääntää ja tulkita.

Aineiston merkitystä koptologian ja varhaiskristillisyyden tutkimukselle Marjanen arvioi realistisesti:

− Mitään varsinaisia sensaatiolöytöjä ei ole odotettavissa, mutta kylläkin materiaalia, joka lisää tietoamme koptin kielestä, Raamatun koptinkielisistä käsikirjoituksista, varhaiskristillisyyden historiasta ja uskonnollisista näkemyksistä sekä käytänteistä. Lisäksi kokoelma valottaa varhaista ja keskiaikaista egyptiläistä kristillisyyttä ja kulttuuria.

Koptit ovat yksi vanhimmista kristillisistä yhteisöistä Lähi-Idässä ja he muodostavat suuren etno-uskonnollisen ryhmän, jonka alkuperä on antiikin ajoissa. Koptit ovat niitä egyptiläisiä, jotka omaksuivat kristinuskon ajanlaskumme ensi vuosisatojen aikana. Koptin kieli on hieroglyfeillä aiemmin kirjoitetun Egyptin kielen viimeinen muoto, jota ryhdyttiin kirjoittamaan pääosin kreikkalaisin kirjaimin ja joka sai erityisesti sanastoonsa paljon vaikutteita kreikan kielestä.

Tutkimuksen haasteena materiaalin moninaisuus

Tähän mennessä tutkittavasta aineistosta on pystytty toteamaan, että kokoelma sisältää ainakin kahdella eri koptin murteella kirjoitettuja käsikirjoituksia. Niiden joukossa on Vanhan ja Uuden testamentin sekä varhaisten kristillisten tekstien käsikirjoituksia, rukouksia ja maagisia tekstejä sekä kirjeitä ja muuta dokumentaarista aineistoa.

Marjanen on esitellyt kahta kokoelmasta löydettyä pientä käsikirjoitusfragmenttia Chicagossa. Hänen mukaansa fragmentit ovat todennäköisesti varhaisimpia tuntemiamme käsikirjoituksia Paavalin ilmestys -nimisestä varhaiskristillisestä tekstistä.

Koska kokoelma sisältää niin monen ikäistä ja monenlaista materiaalia, kokoelman käsikirjoituksia ei voi tulkita yhdestä ainoasta viitekehyksestä käsin.

− Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä sekä ajoittamaan käsikirjoitukset ja tekstit, joista ne on kopioitu, että identifioimaan kirjallisuuden laji, jota ne edustavat. Sitten ne on sijoitettava syntykontekstiinsa, Marjanen kertoo.

Entä mikä on koptilaisten asema tällä hetkellä Lähi-idässä?

− Koptit ovat vähemmistö Egyptissä, mutta silti heitä on noin 7-10 miljoonaa. Suhde valtiovaltaan ja islamilaiseen enemmistöön on vaihdellut vuosisatojen aikana. Viimeiset vuosikymmenet eivät ole olleet aina helppoja, ja seurauksena onkin ollut koptien muuttoliikettä Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Silti koptikristillisyys on säilyttänyt yhteiskunnallisen ja kulttuurisen merkityksensä Egyptissä, Marjanen toteaa.

Helsingin yliopistoon myönnettyjen akatemiahankkeiden tutkimusaiheita:

 

Professori , käyttäytymistieteellinen tiedekunta:

Professori , valtiotieteellinen tiedekunta:

Dosentti , käyttäytymistieteellinen tiedekunta:

Tutkimuspäällikkö , kuluttajatutkimuskeskus: Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali. Konsortio:

Akatemiatutkija , humanistinen tiedekunta:

Dosentti , humanistinen tiedekunta:

Professori , Käyttäytymistieteellinen tiedekunta:

Tutkija , Ruralia-instituutti: Vihreän kasvun mahdollistaminen: Negatiivisen leiman poistaminen ympäristömyönteisestä liiketoiminnasta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Konsortio:

Professori , teologinen tiedekunta:

Professori , Humanistinen tiedekunta:

Professori , valtiotieteellinen tiedekunta:

Professori , humanistinen tiedekunta: Demokratisaatio, mediatisaatio ja kielikäytänteet Britanniassa 1700-1950. Konsortio:

Yliopistonlehtori , valtiotieteellinen tiedekunta: Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissa mediamaisemassa. Konsortio:

Yliopistonlehtori , valtiotieteellinen tiedekunta:

Professori , käyttäytymistieteellinen tiedekunta: Kohti tiedonalakohtaista ajattelua lukiossa: historian tekstitaitojen hallinta, oppiminen ja arviointi. Konsortio:

Dosentti , valtiotieteellinen tiedekunta:

Akatemiatutkija , humanistinen tiedekunta:

Professori , maatalous-metsätieteelinen tiedekunta:

Yliopistonlehtori , valtiotieteellinen tiedekunta:

Lisätietoa: