Empiiriseen tutkimukseen perustuva teos piirtää kokonaiskuvan niistä monista valinnoista, joita nuori kohtaa lukio-opinnoissaan, ylioppilastutkintoon valmistautuessaan ja lopulta korkea-asteen koulutukseen hakeutuessaan.
Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan uudistettu useita kertoja: luokaton kurssimuotoinen lukio, tutkinnon hajauttamismahdollisuus, tutkinnon pakollisia kokeita koskeva muutos ja siirtyminen erillisiin ainereaalikokeisiin.
– Teoksessa tarkastellaan näiden kaikkien vaikutusta nuorten lukio-opintoihin ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin sekä tutkinnon eri kokeissa saatujen arvosanojen vertailtavuuteen lukion päättökokeena ja yliopistojen sekä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, kertoo erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta.
Teoksessa on kaksi itsenäistä osaa: lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinta ja opinnoissa eteneminen. Kolmannessa osassa tekijät vetävät tulokset yhteen ja pohtivat niiden merkitystä lukion, ylioppilastutkinnon ja kolmannen asteen opiskelijavalinnan kehittämiselle. Keskiössä on ylioppilastutkinto ja sen tarjoamat mahdollisuudet valintoihin. Nämä ohjaavat opiskelijoiden lukioajan opintoja ja tutkinnon koevalintoja. Valintojen vaikutus näkyy myös tutkinnon eri kokeiden arvosanoissa.
– Arvosanat ja niistä myönnettävät lähtöpisteet määrittävät puolestaan tutkinnon tulosten hyödyntämistä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinnassa, ja tutkinnon kykyä ennustaa opiskelijoiden etenemistä kolmannen asteen opinnoissaan, Kupiainen jatkaa.
Työryhmien ehdotukset ristiriitaisia
Vuosien 2016–2017 aikana käynnistettyjen ja toisistaan erillisinä toteutettujen lukiokoulutuksen sekä ylioppilastutkinnon ja sen käytettävyyden kehittämiseen tähtäävien työryhmien ehdotukset näyttäytyvät ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailtavuuden ja opiskelijavalinnan näkökulmista ristiriitaisina.
– Osa ehdotuksista laajentaa lukiolaisten valinnanmahdollisuuksia, osa näyttää kaventavan niitä ja osa saattaa tehdä samanaikaisesti molempia, Kupiainen sanoo.
Jo käynnissä oleva tuntijakokokeilu on tästä ehkä selkein esimerkki. Ehdotus lisää valinnan mahdollisuuksia salliessaan opiskelijan jättää osan reaaliaineista pois opinnoistaan. Tuo valinta kaventaa kuitenkin opiskelijoiden mahdollisuuksia tilanteessa, jossa hänen suunnitelmansa tai kiinnostuksensa kohteet vaihtuvat, tai kolmannen asteen oppilaitokset haluavat varmistaa lähtöpisteiden myöntämisen avulla tulevien opiskelijoidensa jatko-opintovalmiuksien monipuolisuuden.
Kirjoittajat esittävät lopuksi tuloksiin perustuvan kannanoton tällä hetkellä ajankohtaiseen keskusteluun opiskelijavalinnan pisteytysmallista.
– Ylioppilastutkinnon perusteella myönnettävien lähtöpisteiden sääteleminen nykyistä tarkemmin on perusteltua, mutta nyt ehdotettu tapa asettaa tietyt oppiaineet toisiaan vastaan ei sen sijaan löydä tukea tutkimuksen tuloksista, Kupiainen väittää.
Kirjoittajien oma ehdotus on kolmen korin malli, jossa kaikissa jatko-opinnoissa keskeisten äidinkielen, matematiikan ja englannin lisäksi opiskelija voi saada pisteitä useammasta reaaliaineesta ja useammasta kielestä. Malli tukisi näin lukion yleissivistävää tehtävää jättäen samalla opiskelijoille mahdollisuuden suunnata pakolliset kurssit ylittäviä opintojaan omien kiinnostustensa ja tulevaisuuden toiveittensa mukaan.
Ylioppilas valintojen pyörteissä-kirja on suunnattu niin opiskelijoille, opetusalan ammattilaisille, virkamiehille kuin koulutuspoliittisille päättäjillekin.
Kirjan kirjoittajat:
Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
Teoksen julkaisija on Ainedidaktinen tutkimusseura. Lehdistökappaleita on saatavilla julkistamistilaisuudessa. Kirja on luettavissa julkistamisen jälkeen myös sähköisesti.
Lisätietoja:
Sirkku Kupiainen, puh. 050 3182 190 / 050 3080 054, sähköposti sirkku.kupiainen@helsinki.fi
Sirkku Kupiainen toimii koulutuksen arvioinnin erityisasiantuntijana Koulutuksen arviointikeskuksessa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Jukka Marjanen toimii erikoisasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.
Najat Ouakrim-Soivio toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.