– Tasa-arvo ei aina ole vain hyväksi, totesi seminaarin avannut professori Katariina Salmela-Aro. – Tasa-arvon sukupuoliparadoksista kertoo se, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on esimerkiksi perhevapaiden suhteen, sitä vähemmän naisia löytyy teknisistä ammateista ja tieteen parista.
Saksan mallissa kannustetaan myös isiä kotiin lapsen kanssa
Aachenin yliopiston psykologian professori Bettina Wiese kertoi, että Suomen lailla Saksassa nainen voi olla lapsen kanssa kotona jopa kolme vuotta. Äitiyspäivärahaa hän saa 14 kuukauden ajan. Vanhempainlomaan voi osallistua myös isä kahden kuukauden ajan. Saksankielisellä alueella Saksassa tilanne on erinomainen verrattuna Sveitsiin, jossa vain naisilla on oikeus 16 viikon äitiyslomaan.
– Saksassa miehet ovat huomanneet perhevapaamahdollisuuden, mutta yhä liian harva tarttuu siihen, kertoo Wiese.
Mitä paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa lapsen isä on, sitä harvinaisempaa on hänen kotiin jäämisensä lapsen kanssa. Johtajat eivät jää kotiin, raha on määrittävä tekijä. Useimmat koti-isät ovat valistuneita ja korkeasti koulutettuja. Miehille tarjotaan mahdollisuus myös tehdä osa-aikatyötä, mutta hyvin harva käyttää tätä hyväkseen.
Äitejä kannustetaan palaamaan töihin. Hän voi ilmoittaa esimiehelleen tuntimäärän, jonka viikoittain voi olla työpaikalla. Työpaikoilla kannustetaan itsesäätelyyn eli olemaan stressaamatta työn ja perheen yhteensovittamisesta.
– Ajankäytön ja oman työn hallinta heikkenee, jos stressi on suuri.
On silti selvää, että äidit olisivat mieluummin pitempään kotona kuin että he edistäisivät uraansa. Lyhyt äitiysloma, esimerkiksi 14 kuukautta, lisää stressiä.
Miksi syntyvyys laskee?
Syntyvyys laskee Suomessa hälyttävästi nyt jo seitsemättä vuotta hulppeista vanhempainvapaista huolimatta.
Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch kertoo syitä siihen. Nykyisin halu edetä uralla näyttäisi olevan suurin syy lapsettomuuteen, halu tehdä muuta kuin perustaa perhe on myös ratkaisevaa. Nykyisestä elämäntyylistä luopuminen on myös vaikeaa, taloudelliset syyt painavat niin ikään. Ensisynnyttäjien ikä nousee. Syntyvyys laskee kaikissa muissakin Pohjoismaissa paitsi Ruotsissa. Se on globaali trendi.
– Kyseessä on länsimaisen kulttuurin muutos, Rotkirch kertoo. – Perhe ei ole enää sosiaalinen normi.
Ne korkeakoulutetut, jotka päättävät tehdä lapsen, palaavat yleensä viimeistään puolentoista vuoden jälkeen töihin. Kouluttamattomat ovat kotona pitempään, yleisesti kolmen vuoden maksimiajan.
Suomessa mies on sitä vanhempi isäksi tullessaan, mitä korkeammat tulot hänellä on. Naisilla tuloilla ei ole merkitystä. Ihanneikä perheenperustamiseen ja lapsenhankintaan nousee jo kolmenkymmenen paremmalle puolelle.
USA:ssa naisia yhä miehiä vähemmän yliopistoissa
Professori Barbara Schneider Michiganin valtionyliopistosta on tehnyt 40 vuoden pitkittäistutkimuksen college-nuorista. USA:ssa naisten osuus yliopistoissa on, toisin kuin Suomessa, vielä miehiä vähäisempää.
– Naisten osuus matemaattisilla ja teknisillä aloilla on yhä vähäinen, mutta se on kasvamassa, Schneider toteaa. – Samasta ongelmastahan puhutaan myös Suomessa.
Perheihanne on Pohjoismaihin verrattuna yhä kuitenkin varsin konservatiivinen. Kaksi lasta, koira ja aidattu omakotitalo tuntuu yhä pitävän pintansa, joskin yhden lapsen perheet ovat nousussa ja hyvin harvalla on enää enemmän kuin kolme lasta.
– Mitä suurempi perhe, sitä harvemmin ainakaan tyttö käy collegen.
Jos perheessä sattuu olemaan kaksi tytärtä, perheellä on suuret odotukset ja vaatimukset heidän koulutukselleen. Tyttöjen koulutukseen halutaan panostaa, teiniäidit halutaan historiaan.
– Toki koulun valintaan ja sen tasoon vaikuttaa perheen sosioekonominen asema suuresti. 40 % afroamerikkalaista ei koulussaan koskaan voi suorittaa samoja kursseja kuin niin sanotuissa paremmissa, suuren valinnanvapauden oppilaitoksissa.
Amerikkalaiset tytöt kiinnostuvat entistä enemmän tieteestä sen itsensä mutta myös tulevaisuuden vuoksi. Silti suuressa maassa päätöksiä tekevät miehet, USA on vielä miesten maa.
Lisätietoja:
Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi, 050 415 5283