Sormenjälkitutkimusten laatu ja asiantuntijuus tärkeä osa rikostutkinnan luotettavia tuloksia

Asiantuntijapalveluiden tuottamiseen käytettävien eri tietojärjestelmien ja tutkimusprosessien digitalisointi, standardit ja laatujärjestelmät, alati kasvava tieteellisten tutkimusten ja niiden tuottamien tulosten soveltamispaineet sekä myös maailmanlaajuinen verkostoituminen ja tietojen vaihtoon liittyvät haasteet tuottavat jatkuvasti uusia osaamisvaatimuksia ja palveluita eri asiantuntija-aloille.

Haasteet koskettavat myös Keskusrikospoliisin Rikosteknistä laboratoriota ja siellä työskenteleviä sormenjälkiasiantuntijoita. Rikostekninen laboratorio on jo vuosia kehittänyt toimintaansa kohti yhtenäisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja, kriteereitä ja työprosesseja sekä osaamisen pätevyysvaatimuksia.

Kasvatustieteen maisteri Virpi Mustosen väitöskirjan tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä forensiikan (tekninen rikostutkinta) haasteista, jotka liittyvät koulutukseen, sormenjälkitutkimusten tulkintaan ja päätöksentekoon, dokumentointiin, laatuun, jaettujen sääntöjen luomiseen ja myös eri työprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Samalla se on avoin haaste forensiikan kehittämiselle ja siitä päättäville viranomaisille; pystymmekö olemaan mukana kehittämisen kärjessä huomisen turvaamiseksi?

Asiantuntijuus rikospaikkasormenjälkitutkimuksissa

Suomessa ei ole virallisen koulutusjärjestelmän mukaista forensiikan ja sormenjälkiasiantuntijan koulutusohjelmaa vaan koulutus on pitkälti tapahtunut oppipoika-kisällimallin mukaisena työpaikkakoulutuksena. Sama tilanne on muuallakin päin maailmaa. On maita, joissa on yliopistotasoisia forensiikan koulutusohjelmia, mutta hyvin moni maa edelleen kouluttaa tutkijoitaan oppipoika-kisälli -menetelmän tavoin.

Mustosen vuonna 2010 Rikostekniselle laboratoriolle rakentaman uuden koulutusohjelman mukaisesti ohjelmaan on sisällytetty paljon yksilön, yhteisön ja organisaation sosiaalisen oppimisen toimintamalleja. Tavoitteena on kouluttaa adaptiivisia asiantuntijoita, joiden teoreettiset ja käytännön tiedot ja taidot sekä itsesäätelytaidot ovat viritettyjä työn vaatimalle tasolle.

– Väitöskirjassani seuraan kahden vuoden ajan kahden uuden harjoittelijan kehittymistä, Mustonen kertoo.

Tutkimustulokset osoittivat, että harjoittelijoilla oli oma yksilöllinen ja ammatillinen tapa reflektoida asioita, ja he saavuttivat ammatillisen pätevyyden.

Sormenjälkitutkimusten johtopäätöksiä ja tulkintoja

Sormenjälkien vertailu on asiantuntijatyö, jossa osaamisen on oltava korkealaatuista. Rikospaikoilta taltioitujen sormenjälkien tutkimisesta suurin osa voidaan luokitella ”rutiiniasiantuntijatyöksi”, mutta haasteen aiheuttavat heikkolaatuiset sormenjäljet, joiden tulkitsemiseen tarvitaan adaptiivisen asiantuntijan osaamista.

– Tutkimustulosten johtopäätöksien tulkinnoissa on asiantuntijoiden välillä kuitenkin eroavaisuuksia ja tästä syystä tarkastelinkin eri johtopäätöksiin päätyneiden ristiriitajälkien tulkintoja.

Tutkimustulokset osoittivat kuinka asiantuntijat käyttivät rajoittunutta tietoa arvioidessaan heikkolaatuisia sormenjälkiä.

Mustonen avaa vaihtoehtoisia malleja miten sormenjälkien tutkimustulosten johtopäätökset voisivat suuntautua DNA:n todennäköisyyslaskelmien viitoittamalle tielle ainakin siten, että esimerkiksi muiden forensiikan tutkimusalueiden vertailututkimusten käyttämien johtopäätösasteikkojen käyttöönotto olisi perusteltua.

Prosessien yhteinen kehittäminen

Mustonen seurasi tutkimuksessaan sormenjälkitutkijayhteisön käytänteitä ja työprosessien kehittämistä digitaalisen muutosprosessin aikana. Hän järjesti Rikosteknisen laboratorion sormenjälkiryhmälle kehittämisseminaareja, joiden tavoitteena oli oppia yhdessä ja jakaa tietoa hyvistä käytänteistä, löytää uusia toimintamalleja, sääntöjä ja kriteereitä sekä kehittää työprosesseja läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammiksi.  Tulokset osoittivat kuinka sormenjälkitutkijat tuottivat yhteistä tietoa ja nostivat oman pätevyytensä uudelle tasolle, tunnistivat kriittisiä käytänteitä ja löysivät tutkimuksille, prosesseille ja dokumentaatioihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja kohti harmonisoidumpia tuloksia.

Rikollisuus kasvattaa tarvetta olla edellä koko ajan

Suomessa rikosteknisen laboratorion tuottamat tutkimustulokset ovat luotettavia ja korkealaatuisia, mutta jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Rikostekninen tutkimukset ovat saaneet viime vuosina ”perheeseensä” uudenlaisia tutkimusalueita vanhojen ja niin sanottujen kovien biometristen tunnisteiden rinnalle, joita ovat perinteisesti olleet sormenjäljet ja DNA. Biometriset tunnisteet kuten esimerkiksi kasvokuva, ääni ja iiris ovat nykyään maailmalla osa forensiikan digitaalista tutkimusvalikoimaa, mutta joiden digitaalisuus tuottaa myös uusia aluevaltauksia.

– Forensiikan tutkimusmaailma on laajentunut ja valtaa myös uusia alueita, kuten esimerkiksi kyberrikostorjunnan.

Raja-aidat forensiikan ja perinteisten tutkimusmenetelmien välillä ovat häviämässä. Tulevaisuus näyttää miten esimerkiksi digitaalinen terrorismi ja talousrikollisuus sekä erilaiset pilvipalvelut tuovat haasteita forensisille tutkimuksille. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös valtavien tietomassojen (BigData) hyödyntämisen, sillä 4D-teknologia, tekoäly ja robotiikan avulla toiminnan tehostaminen uusin keinoin on mahdollista.

Virpi Mustonen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 20.1. aiheesta Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation. Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 yliopiston päärakennuksen salissa 12 (Fabianinkatu 33). Väitöskirja on luettavissa e-thesiksessä

Väittelijän yhteystiedot:

virpi.mustonen@poliisi.fi, puh. 0295 486 415

--

Tietoa väittelijästä:

Virpi Mustonen (synt. Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rantavitikan lukosta keväällä 1984. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta vuonna 2009 kasvatustieteen maisteriksi. Mustonen on vuodesta 2010 ollut tohtoriopiskelijana kasvatustieteellisen tiedekunnan kehittävän työntutkimuksen CRADLE:n tohtoriopiskelija.

Mustonen toimii tällä hetkellä Keskusrikospoliisin henkilöstön kehittämispäällikkönä.

Lue lisää aiheesta: Koulutus